Villat ja kartanot
Mietoisten kirkko. - Kuva yllä Copyright © Ninara - Creative Commons.

Suomen kaunein kirkko

Suomen kirkkojen historiaa

Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla oli noin 830 kirkkoa vuonna 2013. Kirkot voidaan niiden rakennusmateriaalin puolesta jakaa ryhmiin: kivikirkot, tiilikirkot, betonikirkot ja puukirkot. On myös kirkkoja, joissa on käytetty eri materiaaleja. Helsingin tuomiokirkon eli tuolloin Nikolainkirkon rakennusmateriaalina käytettiin pääasiassa tiiltä, mutta monumentaaliportaat ja perustukset tehtiin graniitista. Tiiliä ei tuomiokirkossa kuitenkaan näy, sillä ne on rapattu ja maalattu kalkkimaalilla.

Suomen vanhin kivikirkko: Jomalan kirkko

Suomen vanhimmat kirkot ovat 1200-luvulla rakennettuja, holvattuja kivikirkkoja. Enimmät näistä varhaisista pitkäkirkoista ovat Ahvenanmaalla, sekä mantereen etelä- ja lounaisosissa. Suomen vanhin kivikirkko on vuosina 1275–1285 rakennettu Jomalan kirkko eli Pyhän Olavin kirkko, joka on samalla koko Suomen vanhin kivirakennus.

Matts Dreijer Maarianhaminasta väittää, että kivikirkkoja Ahvenanmaalle olisi rakennettu jo 1100-luvulla. Jomalan kirkonkin vanhimmat osat hän on ajoittanut jopa vuoteen noin 1100. Dreijerillä ei ole ollut esittää juurikaan todisteita esitystensä tueksi. Joka tapauksessa, Ahvenanmaankin varhaisimmat kirkot rakennettiin luultavasti puusta. Jälkiä niistä on löydetty Finströmin ja Hammarlandin kivikirkkojen lattioiden alta. Keskiajalla Ahvenanmaalle pystytettiin 11 kivikirkkoa, joiden materiaalina oli punainen graniitti.

Suomen keskiaikaiset kivikirkot on pääosin rakennettu harmaakivestä. Harmaakivi on usein graniitin vanhentunut nimitys, mutta se voi tarkoittaa myös muita harmaita kivilajeja, kuten granodioriittia ja gneissigraniittia.

Oman ryhmänsä Ahvenanmaan kivikirkoissa muodostavat Saltvikin, Sundin ja Lemlannin salikirkot, jotka rakennettiin noin vuosina 1280 - 1300.

Turun tuomiokirkko

Turun tuomiokirkko, joka vihittiin tuomiokirkoksi vuonna 1300 ja sai lopullisen muotonsa 1400–1500-luvuilla.

Merkittävin Suomen kivikirkoista on Turun tuomiokirkko, mutta huomattava vanha kirkko on myös mm. Hattulassa, Hollolassa, Lohjalla ja Porvoossa. Suurin osa keskiaikaisista kirkoistamme on vasta 1400-luvulta. Tyylillisesti ne edustavat gotiikkaa ja kellot ovat tavallisesti erillisessä kellotapulissa.

Sastamalan Pyhän Marian Kirkko

Sastamalan Pyhän Marian Kirkko, joka on rakennettu 1400-luvun lopulla.

Suomen mantereella oli 1400-luvun alkuun mennessä 22 kivikirkkoa, Turun tuomiokirkkoa lukuun ottamatta. Näistä Varsinais-Suomessa oli 13, Uudellamaalla 4, Satakunnassa 4 ja Hämeessä yksi. Myöhäisgotiikka alkoi Suomessa 1450 - 1460-luvulla. Tämän lyhyen ajanjakson aikana syntyi suuri määrä holvattuja kivikirkkoja.

Keskiajalla - kirkkorakentamisen näkökulmasta vuosina 1200 - 1560 - muurattiin kivestä runsaat 70 pitäjänkirkkoa ja niiden lisäksi salvottiin lukematon määrä pienempiä puukirkkoja, hirsikappeleita. Suomen keskiaikaiset kivikirkot rakennettiin pääasiassa graniitista, mutta tiiltä käytettiin usein vaativaa muotoilua tarvitsevissa osissa.

Tiili ensimmäiset kerrat kirkkorakentamisessa

Kirkkonummen kirkossa suoritettin 1950-luvulla korjaustöitä ja arkeologisen tutkimuksen perusteella voitiin näyttää toteen, että kirkon rakentamisessa käytettiin tiiltä jo vuonna 1280. Myös Turun tuomiokirkossa, joka on kivikirkko, on sen ristiholveissa käytetty materiaalina tiiliä. Myös sen runkohuone on verhottu tiilillä. Suomen keskiaikaisista tiilikirkoista vain Hattulan kirkko on säilynyt meidän päiviin asti. Kirkko on rakennettu 1300-luvun alkupuolella samaan aikaan Hämeen linnan kanssa. Kirkon seinät muurattiin pelkästään tiilestä.

Pudasjärvi kirkko

Pudasjärven puurakenteinen ristikirkko on valmistunut vuonna 1781.

Puukirkkojen aikaa

Uskonpuhdistuksen jälkeen rakennettiin yli sadan vuoden ajan etupäässä vain pieniä puukirkkoja, joiden pohjakaava oli suorakaiteen muotoinen. 1600-luvulta tunnetaan 246 puukirkon rakennustyötä, mutta ajalta on säilynyt vain 16 kirkkoa. Puukirkkomme ovat yleensä joko tornillisia pitkäkirkkoja tai ristikirkkoja. Ristikirkkoja alettiin maassamme rakentaa uutuutena 1600-luvun jälkipuoliskolla. Protestanttinen kirkkosali saarnatuoleineen ja kiinteine penkkeineen muotoutui Suomessa lopullisesti vasta 1600-luvun lopulla.

1700-luvulla Suomessa salvottiin suunnilleen 220 puukirkkoa, joista on säilynyt 123. Samaan aikaan ainakin 106 vanhempaa kirkkoa joko purettiin taikka paloi. Puretuista monet olivat käyneet pieniksi, väestön kasvaessa.

Helsingin tuomiokirkko

Helsingin tuomiokirkko, joka vihittiin käyttöön vuonna 1852.

Tyylisuuntia 1800 - 1900-luvuilla

Kirkkojen pohjakaavassa keskeiskirkot ovat itäistä perua. Niissä rakennuksen eri osat on ryhmitetty kokonaisuutta dominoivan keskiosan ympärille. Uusklassismin ja empiren aikana keskeiskirkko koki Suomessa uuden kukoistuksen. Esimerkkeinä näistä kirkoista voidaan mainita L.J. Desprezin alunperin pyöreä Hämeenlinnan kirkko (1798), sekä C.L. Engelin Helsingin tuomiokirkko (1852). 1800-luvun loppupuoliskon kirkkorakennukset edustavat ajan ns. kertaustyylejä, jotka seurasivat empiren jälkeen.

Kertaustyylien jälkeen kirkkorakentamisessa olivat vuorossa kansallisromanttinen tyyli ja jugend. Näitä tyylejä edustavat Lars Sonckin piirtämät Tampereen tuomiokirkko (1907) ja Kallion kirkko (1911).

Kirkkoarkkitehtuuri 1940- ja 1950-luvulla

Jo 1930-luvulla kirkot muotoutuivat suurimmaksi ristiriidan aiheeksi, niiden tyyliä ajateltaessa. Modernistiset arkkitehdit tyrkyttivät kilpailuissa ehdotuksiaan ja heitä tukivat usein kilpailujen juryissa istuvat aateveljet. Vastakkain kirkkorakentamisessa olivat perinteinen kirkkotyyppi ja modernit ratkaisut. Ajan kirkkotyypin löytäminen oli vaikeaa.

Aikakaudella monet suuret arkkitehdit toteuttivat visioitaan siitä, millaiselta kirkon pitäisi näyttää. Yksi heistä oli Alvar Aalto, jonka suunnittelema Vuoksenniskan kirkko vuodelta 1958 on voimallisin esimerkki hänen subjektiivisesta, veistoksellisesta linjastaan. Siitä alkoi ekspressionismin aalto kirkkorakentamisessa.

Lähteet
*Kirkko - Spectrum, WSOY
*Kirkko - Kodin suuri tietosanakirja, Weilin+Göös
*Wikipedia: Suomen keskiaikaiset kivikirkot
*C.J. Gardberg: Kivestä ja puusta - Suomen linnoja, kartanoita ja kirkkoja
*Wienerberger: Tiili saapui Suomeen lännestä
*Ars Suomen taide - Weilin+Göös
*Oy Ars Longa Ab, Lena Wikström ja Mirja Kanerva: Helsingin tuomiokirkon historiaa