JOULUPUKKI

Joulupukki on hilpeän lupsakka, pönäkkä, ja pitkäpartainen - hän on valkoparta vanhaukki. Kukapa meistä ei joulupukkia tuntisi. Joulupukkikin on menneinä aikoina ollut hieman erilainen, mutta muuntunut aikojen saatossa, kuten koko maailmakin on muuttunut. Joulupukki on saanut pitkän, tuhansia vuosia kestäneen elämänsä aikana vaikutteita eri puolilta maailmaa.

Joulupukin esikuvana pidetään vuosina 270 - 342 elänyttä Myran piispaa, Pyhää Nikolausta.

Tutustu Pyhään Nikolaukseen!

Joulupukin esi-isät olivat Suomessa ihan kuin eläimellisiä, pukkeja. Pukiksi pukeutunut mies on kaikissa Pohjoismaissa liittynyt kansanomaiseen joulunviettoon ennen joulu-ukkoa. Tämä esipukki näytti kahdelle jalalle nousseelta pukilta ja hänellä oli yllään, kuten pukille kuuluukin, pukinpartaa, pukinsarvia ja pukinturkkeja.

Useimmiten vielä nykyisinkin, perinteisen "maalaisen" joulupukin asu, pitkine turkkeineen, noudattelee esi-pukin tyyliä. Sarvet ovat jääneet pois, mutta onhan silti pitkällä kepillään lattioita vaativasti koputteleva joulupukki edelleenkin hieman pelottavakin lahjojen tuoja. Suomessa pukki kuului tapanin- ja nuutinleikkeihin. Joulupukin ohella jouluun liittyy olkipukki. Olkipukki on nykyisin puhtaasti jouluun liittyvä perinteinen koriste, mutta aikaisemmin siinäkin oli hedelmällisyyden ja elinvoiman taika.

Hollannin joulupukki on Sinter Klaas eli San Klaas - Sinterklaas

Pyhän Nikolauksen maineteot ja hurskas maine saavuttivat Euroopassa ensimmäisenä Alankomaat hollantilaisten merimiesten mukanaan tuomina. Alkuperäisin Nikolaus-pukki onkin syntynyt näin juuri Hollannissa, Siellä pukki on nimeltään Sinter Klaas tai San Klaas, Sinterklaas.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Photo RNW.org

Sinterklaas - Hollannin joulupukki pukeutuu hieman toisin, kuin meidän pukkimme. Hän näyttää vielä kuin piispalta. Varhaisissa eurooppalaisissa kuvissa Nikolaus kuvattiin parrakkaaksi pyhimykseksi, jolla oli päällään papinkaapu ja joka ratsasti valkoisella hevosella. Hänellä oli korillinen lahjoja kilteille ja vitsakimppu tuhmille lapsille. Sinterklaasin tontut ovat mustia.

Lue Sinterklaasista ja hänen tontuistaan mustista Pettereistä tarkemmin!

Joulupukkimme saksalainen tausta

Vanhoissa saksalaisissa joulukorteissa joulupukki ei näytä ihan siltä, millaisena me hänet tänä päivänä tunnemme. Tuon menneen ajan joulupukki eli Pyhä Nikolaus muistutti pitkänä ja pitkätakkisena kirkollista hahmoa, kuin munkkia taikka juuri piispaa, jollainen hän olikin.

1800-luvulla, jolloin nykyisen kaltainen joulunvietto alkoi yleistyä Suomessa, melkein kaikki joulukorttimme, kiiltokuvamme ja satukirjojemme kuvitukset oli painettu Saksassa. Pyhä Nikolaus oli näissä kuvissa puettu pitkään, tavallisesti punaiseen takkiin. Hänellä oli kädessään joulukuusi ja lahjasäkki olallaan. Hän asui maanalaisessa luolassa yhdessä tonttujen kanssa. Pyhä Nikolaus sai enkeleiltä joululahjoja lapsille, ja tontut auttoivat häntä jakamaan ne.

Joulupukki on nautiskelija

Joulupukki on tunnetusti suuri nautiskelija. Hänen suurimpia ruoka- ja juomanautintojaan ovat poronjuusto ja poronmaito. Kauneinta musiikkia hänen korvilleen on joulumusiikin ohessa: tonttujen iloinen naurunkilakka, poronkellojen helske ja helinä ja joulumuorin makea nauru. Joskus joulupukkikin on tavattu viihteellisemmissäkin tunnelmissa - ja saattaapa pukki silloin polttaa piipullisen Korvatunturin omaa piipputupakkaakin.

Korvatunturin piipputupakka on tehty jäkälistä ja kuivatetuista karpalon lehdistä, joten se on kuitenkin paljon terveellisempää, kuin tavallinen tupakka - siihen joulupukki ei koskaan koskekaan.

Joskus joulupukki makustelee poronjuustoa ja muita joulumuorin valmistamia herkkuja hieman liikaakin - ja hänen vatsanseutunsa voi hetkellisesti olla liiankin pyöräkkä. Onneksi aattoillan pitkällä matkalla turhat kilot taatusti karisevat.

Joulupukkimme nykyisin

Joulun pukista muutos sellaiseksi joulupukiksi, jona me joulupukin nykyisin tunnemme, tapahtui runsas sata vuotta sitten. Konttiselkäinen ja harmaaturkkinen joulupukki ilmestyi aluksi kuvina suomalaisiin lehtiin ja kuvakirjoihin 1800-luvun lopulla. Pian hänet toivotettiin tervetulleeksi kansakoulujen kuusijuhliin. Joulupukkiuskomukset alkoivat iskostua myös maaseudun lasten ajatusmaailmaan. Pukkien irtosarvet ja tuohinaamarit joutivat romukoppaan, ja tilalle ilmestyivät punaposkiset ja valkopartaiset, todelliset ja oikeat joulupukit.

Joulupukin harmaa asukin muuttui punasävyiseksi, kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeen. Nykyinen kiltti joulu-ukkomme on vuosikymmenien mukana käynyt yhä kiltimmäksi ja lempeämmäksi. Tässä joulupukkimme on ottanut oppia Atlantin takaiselta virkaveljeltään, Santa Clausilta, joka ei kurita eikä kasvata, mutta kaupankäynnin hän hallitsee sitäkin paremmin.

Joulupukki oli joskus pelottava köriläs!

Ennen kuin joulupukki itsekin alkoi kiltiksi, hän saattoi olla mitä pelottavin ilmestys. Härmästä vuodelta 1932 on joulupukista seuraavanlainen kuvaus.

"Mutta kun ovesta könti sisään ruma joulupukki, niin jo kersat pelosta krääkäisivät ja kapaisivat ylisänkyyn. Täytyikin pelätä, kun isomahainen karvainen köriläs tuli ja mörisi kuin rumahinen ja vielä nakkeli ryyppyjä rumaan naamaansa, ennenkuin saattojoukkonsa kanssa lähti pois ja meni toisen tuvan pimeään porstuaan kolistelemaan ja ovea kähmimään!"

Koulujen kuusijuhla

Koulun joulujuhla eli kuusijuhla oli kotien joulunviettotapojen mallina 1900-luvun alkupuolella. Kuusijuhlaa varten opeteltiin joululauluja ja -leikkejä, luokassa oli juhlava kuusi kynttilöineen ja tulipa juhlaan pukkikin.

Keinutuoli opettajalle kuusijuhlassa 1900

Wuoden 1900 kuusijuhlasta Luhdin kansakoulussa kertoi Uusimaa-lehti.

"Kuusijuhlaa wietettiin Luhdin kansakoululla lauwantaina t.k. 15 p. Osanotto ja ohjelma oli runsas ja miellyttäwä. Näytti siltä, että ohjelmaa oli warattu niidenkin kolmen wuoden edestä, joina kuusijuhla on jäänyt pitämättä - niin rikas se oli.

Samassa tilaisuudessa lahjoittiwat oppilaat opettajattarelleen Hilja Karwiselle keinutuolin hywin ansaitusta työstään ja innostaan.

Hilpein mielin palasiwat osanottajat tilaisuudesta. Lapsiin se epäilemättä etusijassa teki hywän muiston, jonka weiwät mennessään lähtiessään wiettämään hywin ansaittua joululupaansa."

Samassa lehdessä oli uutinen myös Ruotsinkylän kansakoululla wietetystä kuusijuhlasta. "Kuusijuhla wietettiin Ruotsinkylän kansakoululla t.k. 19 pnä. Ilta näytti kuluwan rattoisasti oppilailla laulujen, lausuntojen ja leikkien keralla. Opettaja jakeli oppilaille namusia ja joulupukki jouluterwehdyksiä."