Hiljaa illan hämärässä
joulu-ukko kulkee.
Pimenevi metsän rinne
yöhön seudun sulkee.
A. Nissinen
JOULUAATTO
Jouluaatto on vuoden suurin ja odotetuin juhlapäivä, se on ihan omassa sarjassaan.
Itse asiassahan jouluaatto on vasta aatto, ja varsinaisen suuren joulun juhlapäivän pitäisi
olla vasta seuraavana päivänä, eli joulupäivänä. Juhlapäivänä jouluaatto
on kuitenkin jo aikoja sitten kohonnut huomattavasti joulupäivää tärkeämmäksi.
Niinhän ovat tehneet monet muutkin aatot, kuten vappu, juhannus ja uusivuosi, jotka myös ovat kohonneet niitä
seuraavia juhlapäiviä tärkeämmiksi.
Suuren kansan mielestä jouluaatto on se varsinainen joulu ja sitä seuraava joulupäivä
on tarkoitettu vain mukavaksi ja tunnelmalliseksi lepopäiväksi, jolloin voidaan nautiskella
saaduista joululahjoista, leppoisasta oleilusta ja hyvistä jouluruoista.
Jouluaaton tärkeimpiä tapahtumia on Ylen, jouluaaton aamupuolella lähettämä Joulupukin Kuumalinja.
Varsinaisesti joulu julistetaan avatuksi jouluaattona klo 12, jolloin
kansa seuraa televisioistaan Joulurauhan julistusta Turusta.
Kristillisistä vuosijuhlistamme joulu on se tärkein juhla. Jeesuksen syntymäpäivän
muistopäivää juhlimme jouluaattoa seuraavana joulupäivänä.
Jouluaaton perinteitä
Entisinä aikoina noustiin aattoaamuna viimeistään aamuneljältä, sillä oli kiire
jouluolkien hakuun. Juupajoella oikein kilpailtiin siitä, kuka ennätti tuoda
kaukaisilta niityiltä ensimmäisen olkikuorman. Heiniä lähdettiin
myös hakemaan ulkosarkojen ladoilta jo aamupimeässä ja laitettiin jopa aisakellot hevosille, että naapurissa
huomattaisiin, kuinka aikaisin oltiin liikkeellä.
Miesten ja poikien aattotehtäviin
kuului olkien haun ohella niiden asettelu lattioille, joulukuusen ja lyhteen
pystyttäminen sekä kaikenlainen "passinki" lumenluonnista sahtitiinun kantamiseen.
Naisväki huolehti sisätöistä ja ruuanlaitosta.
Eläimille laitettiin kaikki mahdollinen syötävä etukäteen valmiiksi, jota oli sitten joulunpyhinä helppo käydä vain antamassa.
Miesväki huolehti siitä, että polttopuuta oli sisälle kannettuna tarpeeksi, ettei pyhinä "klapipinolle" tarvinnut mennä.
Kuuman linjan tunnelmissa
Ajat ovat muuttuneet, mutta jouluaaton touhuilu on varmasti nykyisinkin
tunnelmiltaan ihan samaa. Ylös nousevat pienimmätkin viimeistään niin, että ehtivät
seuraamaan teeveestä joulupukin Kuumaa linjaa.
Tärkeitä jouluaaton perinteitä
ovat joulukuusen haku ja koristelu, joulurauhan kuuntelu sekin yleensä televisiosta,
joulusauna, jouluruokailut, jouluhartauskin monissa
kodeissa, hautausmaalla käynti - ja se odotetuin tapahtuma, eli joulupukin saapuminen.
Joulupukin saapuminen
Juuri ennen joulupukin saapumista kajahtaa yhteislaulu "Joulupukki, joulupukki,
käypä tänne, vanha ukki..." ja joulun jännittävä tunnelma tihentyy äärimmilleen.
Aattoillan tummuessa kohti yötä tuikkivat kodeista miljoonat kynttilät ja valot
kilpaa taivaan tähtien kanssa ja koko maan äären ylitse huokuu ja humisee
suuri ja salaperäinen Joulun sanoma.
Joulupukki - Alakansakoulun aapinen, WSOY 1928
"Kop, kop, kop, kop, kopisee,
oven raottaapi.
Ken se siellä nyökkäilee,
kääröt, pallot paiskailee,
taasen katoaapi?
Joulupukki matkalla!
Nurin oli nuttu,
suuret saappaat jalassa,
parta pitkä huurteessa,
lasten vanha tuttu.
Kop, kop, kop, kop, kopisee.
Kiitos, kiitos, ukki!
Lapset nauraa, riemuitsee,
tiellä kulkee, hymyilee
vanha joulupukki."