Vincent van Gogh
"Maisema lähellä Auversia: Vehnäpellot" - Vincent van Gogh 1888.

Omakuva

"Omakuva" - Vincent van Gogh 1889.

Vincent van Gogh (1853 - 1890)

"Haluaisin ilmaista jotakin, mikä olisi yhtä lohdullista kuin musiikki. Haluaisin maalata miehiä ja naisia, joissa on jotakin ikuista." - Vincent van Gogh

Alankomaiden ja koko Euroopan taiteilijoista yksi suurimmista on modernin taiteen tienraivaaja, protestanttisen pastorin poika Vincent van Gogh. Hän työskenteli aluksi myyjänä setänsä perustaman taidekauppaketjun liikkeissä Haagissa, Lontoossa ja Pariisissa.

Vuonna 1876 van Gogh jätti työpaikkansa taideliikkeessä ja ryhtyi viettämään kiertolaisen elämää etsien mieleensä rauhaa ja elämälleen päämäärää. Hän oli kielten opettajana ja saarnaajan apulaisena Englannissa sekä kirjakauppiaana ja lopulta teologian opiskelijana Amsterdamissa. Hän ei suorittanut näitä opintojaan loppuun, vaan lähti vuonna 1878 Belgian hiilikaivosalueelle maallikkosaarnaajaksi. Tätä työtä hän teki huonolla menestyksellä pari vuotta. Ohessa hän piirteli kulmikkain viivoin hiilellä töitä, joissa oli jo nähtävissä hänen persoonallinen tyylinsä.

Taiteilijan uransa van Gogh aloitti vaellusvuosiensa jälkeen 28-vuotiaana vuonna 1881. Hän loihti urallaan ainutlaatuisia maalauksia, voimakkaine, rytmikkäine viivoineen ja ilmaisuvoimaisine väreineen. Hänen teoksensa ovat vaikuttaneet moderniin taiteeseen, eritoten ekspressionismiin; van Goghin sisäinen levottomuus näkyy hänen dramaattisessa maalaustyylissään.

Taiteen ulkopuolella, epäonnistuneet naissuhteet tekivät van Goghista erakon.

Syysmaisema

"Syysmaisema" - Vincent van Gogh 1885.

Varhaistuotannossaan van Gogh kuvasi talonpoikia, esimerkiksi maalauksessa "Perunansyöjät".

Pariisin aika

Vincent van Gogh muutti veljensä Theon luokse Pariisiin vuonna 1886. Pariisi ei muuttanut hänen ihanteitaan, joihin kuuluivat uskonnollis-sosialistinen ajattelu ja taiteilijayhdyskunnat, mutta hänen maalaustyyliään se muutti. Japanilainen taide alkoi innoittaa häntä. Pariisissa van Gogh tapasi Seuratin, Gauguinin ja Pissarron ja impressionismin vaikutus häneen oli välitön: hänen värinsä kirkastuivat ja tekniikkansa monipuolistui. Pariisin aikanaan van Gogh kehittyi parissa vuodessa mestarilliseksi värien käyttäjäksi.

Pariisi ei kuitenkaan ollut hyväksi van Goghin terveydelle ja hän halusi myös oppia näkemään värit uudella tavalla ja siksi hän muutti Arlesiin, Etelä-Ranskaan.

Appelsiinit

"Appelsiinit" - Vincent van Gogh 1888. - Kuva Copyright © rocor - Creative Commons.

"Usein en tiedä, mitä teen, työskentelen kuin unissakävelijä." - Vincent van Gogh

Arlesin aika

Vuonna 1888 Vincent van Gogh muutti Arlesiin, Provenceen, jonne hän aikoi perustaa taiteilijasiirtokunnan. Hän onnistui saamaan siirtokuntaansa yhden ainoan taiteilijan, eli Paul Gauguinin. Hän kutsui luokseen Paul Gauguinin ja kiinnostui tämän syntetismistä, joka yksinkertaisti värit ja muodon. Gauguin puolestaan ihaili kollegansa taidetta. Arlesissa van Gogh hylkäsi pointillismin ja alkoi maalata lyhyin siveltimenvedoin.

Gauguin ja van Gogh eivät kuitenkaan tulleet keskenään toimeen ja van Gogh silpoi toisen korvansa hulluuskohtauksen aikana, joka seurasi Gauguinin kanssa käytyä riitaa. Tuolloin hänen hermonsa olivat jo järkkyneet ja häntä vaivasivat masennus ja harhanäyt. Korvaleikkauksen jälkeen van Gogh toimitettiin väkivaltaisuutensa vuoksi sairaalaan.

Huhtikuussa 1889 van Gogh toistuvien mielenhäiriöidensä pelottamana vetäytyi oma-aloitteisesti lähellä sijaitsevaan Saint Rémyn parantolaan, jonka puistoa ja puita hän maalasi. Hänen siveltimenkäyttönsä tuli yhä dramaattisemmaksi ja kuvatut liikkeet tulivat spiraalin muotoisiksi. Hän maalasi myös tuskantäyteisiä omakuvia ja uhkaavannäköisiä maisemia, mm. teokset "Sypressimaisema", "Tähtiyö" ja "Oliivilehto".

Vincentin huone

"Taiteilijan makuuhuone Arlesissa" - Vincent van Gogh 1888. - Etelä-Ranskan polttavan auringon alla Vincentin paletin värit saivat kirkkautta ja puhtautta. Makuuhuone-maalauksessa symboliikkaa sisältyy myös esineisiin, joiden selvät ja varjottomat muodot ovat naiivin realistisia ja tuovat mieleen keskiajan ja varhaisrenessanssin seinämaalaukset.

Van Goghia kiehtoi suunnattomasti Makuuhuone-maalauksen tekeminen ilman ihmisiä. Hän kirjoitti siitä pitkän selvityksen ystävälleen Paul Gauguinille ja veljelleen Theolle, jolle hän kirjoitti näin:

"Kun maalausta katsoo, ajatuksen tai pikemminkin mielikuvituksen on pakko levätä."

Tohtori Gachetin huolenpidon alaisena

Toukokuussa 1890 van Gogh muutti veljensä hänelle hankkimaan turvapaikkaan, tohtori Gachetin luo Auvers-sur-Oiseen, jossa hän vietti muutamat, suhteellisen onnelliset ja viimeiset kuukautensa. Hän työskenteli uupumatta mutta oli synkkämielinen. Kaksi vuotta Arlesiin muuttonsa jälkeen, heinäkuussa 1890 van Gogh teki ampumalla itsemurhan.

Arlesissa van Gogh ehti kuitenkin parin vuoden aikana maalata tunnetuimmat teoksensa, sarjan muotokuvia ja maisemia, joista tehdyt jäljennökset ovat nykyisin erittäin suosittuja. Arlesissa syntyi noin 200 maalausta, mm. "Auringonkukat", "Yökahvila", "Vincentin huone" ja "Postimestari Roulin".

Sypressit

"Sypressit" - Vincent van Gogh 1889. - Kuva Copyright © Glen Dahlman - Creative Commons.

"Sypressit askarruttavat mieltäni koko ajan... Hämmästyttävää, ettei kukaan ole vielä maalannut niitä sillä tavoin kuin minä ne näen. Viivoiltaan ja suhteiltaan ne ovat kauniita kuin egyptiläiset obeliskit ja niiden vihreys on harvinaisen hienoa. Ne ovat aurinkoisen maiseman musta aines, mutta se on paitsi mielenkiintoista myös kaikkein vaikeimmin tavoitettava mustan sävy mitä voi kuvitella. Se on nähtävä täällä sinistä vasten tai oikeastaan sinisyydessä... - Vincent van Gogh

Ruusut

"Ruusut" - Vincent van Gogh 1890. - Kuva Copyright © rocor - Creative Commons.

Kirjeenvaihto Theo-veljen kanssa

Vincent van Goghin kirjeenvaihto, joka on julkaistu ja jota hän kävi enimmäkseen veljensä, milteipä ainoan tukijansa, Theon kanssa, kertoo tyhjentävästi hänen elämänvaiheistaan ja on samalla myös vaikuttava inhimillinen dokumentti.

Tähtiyö

"Tähtiyö" - Vincent van Gogh 1888.

Vincent van Gogh teki noin 800 maalausta ja noin 850 piirustusta. Eläessään hän sai tuskin lainkaan ymmärtämystä osakseen, ja vasta 1900-luvun alussa pidetyt näyttelyt vakiinnuttivat hänen maineensa. Theo-veli oli taiteilijan läheisin ihminen.

Tohtori Gachetin muotokuva

"Tohtori Gachetin muotokuva" - Vincent van Gogh 1890. Van Gogh kirjoitti ystävänsä muotokuvasta näin: "Olen tehnyt Monsieur Gachetista muotokuvan, jonka surumielinen ilme saattaa tuntua katsojasta teennäiseltä virnistykseltä; kuitenkin tämä on sitä mitä pitäisi maalata, koska siten ihminen tekee selkoa itsestään. Vanhoihin hillittyihin muotokuviin verrattuna meidän kasvoissamme on tänään paljon ilmettä ja intohimoa, odotusta ja kasvua; nämä kasvot ovat surulliset mutta jalot, kirkkaat ja älykkäät. Tällä tavalla pitäisi tehdä monia muotokuvia." - Kuva Copyright © Glen Dahlman - Creative Commons.

Lähteet
*Maailman taide: Realismi - WSOY
*The Mitchell Beazley: Kuka teki mitä
*Spectrum Tietokeskus - WSOY



"Puolipäivä" - Vincent van Gogh 1889. - Monta kertaa Vincent van Gogh kuvasi tuleentuvia viljavainioita ja ihmisiä arkisessa ympäristössään. Leikatun elon lämmin, yltäkylläinen keltaisuus ja siniharmaat sävyt ovat tämän elonkorjaajien lepohetkeä esittävän maalauksen lähes ainoat värit.