Pukkilan kartano, Kaarina. - Kuva yllä, kuvaaja Teuvo Kanerva, 1980-luvulla. Copyright © Museovirasto.

Suomen kaunein kartano

Pukkilan kartano

Kaarinan kunnassa sijaitseva Pukkilan kartano on yksi Suuren Rantatien varrelle rakentuneista kartanoista. Pukkila sai nimensä Bock-suvusta, joka omisti tilan 1540-1720 välisenä aikana. Kartanon nykyisen päärakennuksen rakennutti hovioikeudenneuvos Christoffer Johan Rappe, josta tuli myöhemmin Turun ja Porin läänin maaherra.

Vuonna 1762 valmistunut päärakennus on yksikerroksinen, lautaverhoiltu ja katettu paanupinnoitetulla mansardikatolla. Sen lisäksi pihapiiriä rajaavat vanha päärakennus, aittarivi sekä 1900-luvun alussa rakennettu komea kivinavetta.



Pukkilan kartano, Pompeijilainen huone. - Kuvaaja Teuvo Kanerva, 1980-luvulla. Copyright © Museovirasto.

Kartanoa on aikoinaan ympäröinyt laaja puutarha, jossa oli ryytimaa ja hedelmätarha. Hyödyn aikakaudella puutarhanhoito oli säätyläisten muotiharrastus. Uusien ja eksoottisten kasvilajien viljely oli suosittua, ja siemeniä tuotiin myös ulkomaanmatkoilta.

Museoviraston omistama Pukkilan kartano toimii nykyään museona, joka on sisustettu 1700-1800-lukujen virkamieskodiksi. Kartanon alkuperäisestä rokokoosisustuksesta on säilynyt muutamissa huoneissa seinäpaneeleita ja vuorilistoja. Useimmat huoneet on kuitenkin sisustettu myöhempään uusklassistiseen asuun.

Kartanoaluetta ympäröivä viljelysmaisema on vuosien saatossa merkittävästi kaventunut pihapiirin ympäriltä. Kartanoon johtanut alkuperäinen lähestymissuunta on rautatien katkaisema ja kulku kartanoon ohjautuu nykyään takakautta.



Pukkilan kartano. - Kuvaaja Sampsa Karvinen, vuonna 2004. Copyright © Museovirasto.

Museoviraston edeltäjä Muinaistieteellinen toimikunta hankki Pukkilan kartanon piha-alueineen omistukseensa lahjoitusvaroin vuonna 1959. Aikojen kuluessa päärakennukseen oli tehty monenlaisia muutoksia. Muinaistieteellisen toimikunnan vuosina 1965-1970 toteuttamassa restauroinnissa tavoiteltiin 1700-luvun asua, johon kuuluivat mm. ulkoseinien pystylaudoitus, paanukatto ja punamullatut julkisivut.

Ikkunoihin palautettiin alkuperäisen kaltainen kaksikymmenjakoinen ruudutus, joka oli säilynyt muutamassa yläkerran päätyikkunassa. Korjaustöiden yhteydessä myös rakennuksen kivijalkaa vahvistettiin ja lattiat korjattiin. Kartanomuseo avattiin yleisölle vuonna 1970, ja nykyasussaan se kertoo myös 1960-luvun restaurointiperiaatteista. (Museovirasto)



Pukkilan kartano. - Kuvaaja Sampsa Karvinen, vuonna 2004. Copyright © Museovirasto.

Pukkilan kartano, pihapiiriä. - Kuvaaja Teuvo Kanerva, 1980-luvulla. Copyright © Museovirasto.