Herttoniemen kartano, Helsinki. - Kuva Copyright
© Tuomo Lindfors - Creative Commons.
Herttoniemen kartanon puistoa. - Kuva Copyright © Ninara - Creative Commons.
Herttoniemen kartano päärakennuksineen, muotopuutarhoineen ja englantilaisine puistoineen on parhaita 1800-luvun kartanokulttuurin ilmentäjiä. Päärakennuksen rungon muodostaa Herttoniemen fajanssitehtaan entinen polttimorakennus, joka on muutettu asuinrakennukseksi arkkitehti Pehr Granstedtin suunnitelmin vuoden 1813 jälkeen. Rakennus on kaksikerroksinen ja satulakattoinen. Yläkerta on alakertaa korkeampi, mikä näkyy julkisivuissa korkeampina ikkuna-aukkoina. Sileäksi rapattuja fasadeja jäsennöi pitkillä sivuilla vain kahden pilasterin muodostama portiikkiaihe ja sen päätteenä päätykolmio. Rakennuksen julkisivua on muutettu 1880-luvulla lisäämällä klassistiset altaanit ja päätyportaikko. Puutarhajulkisivusta laskeutuvat suuret graniittiportaat muotopuutarhan keskikäytävälle.
Herttoniemen kartanopuisto periytyy 1760-luvulta, linnoitusupseeri ja arkkitehti Bengt von Spångenin omistajakaudelta. Nykyisen puiston muoto ja laajuus ovat peräisin 1800-luvun alusta, amiraali Cronstedtin omistajakaudelta. Puisto on huomattavimpia puistotaiteen toteutuksia maassamme. Päärakennukseen liittyvä ranskalainen muotopuutarha vaihtuu vapaamuotoiseksi englantilaiseksi maisemapuistoksi, joka kehystää kartanoa etelässä ja idässä. Puistossa on kaksi C.L. Engelin suunnittelemaa kivirakenteista huvimajaa. Kartanon talousrakennukset muodostavat erillisen ryhmän päärakennuksen pohjoispuolella.
Suomen kaunein kartano
Herttoniemen kartano
Herttoniemen kartano (ruots. Hertonäs gård) sijaitsee Helsingin Herttoniemenrannassa Herttoniemen kaupunginosassa. Se on Itä-Helsingin vanhimpia, ja kartanon puutarha on maan hienoimpia säännönmukaisen barokkipuutarhan ja englantilaistyylisen puiston välimuotona.
Herttoniemen kartanon puistoa. - Kuva Copyright © Ninara - Creative Commons.
Herttoniemen kartano päärakennuksineen, muotopuutarhoineen ja englantilaisine puistoineen on parhaita 1800-luvun kartanokulttuurin ilmentäjiä. Päärakennuksen rungon muodostaa Herttoniemen fajanssitehtaan entinen polttimorakennus, joka on muutettu asuinrakennukseksi arkkitehti Pehr Granstedtin suunnitelmin vuoden 1813 jälkeen. Rakennus on kaksikerroksinen ja satulakattoinen. Yläkerta on alakertaa korkeampi, mikä näkyy julkisivuissa korkeampina ikkuna-aukkoina. Sileäksi rapattuja fasadeja jäsennöi pitkillä sivuilla vain kahden pilasterin muodostama portiikkiaihe ja sen päätteenä päätykolmio. Rakennuksen julkisivua on muutettu 1880-luvulla lisäämällä klassistiset altaanit ja päätyportaikko. Puutarhajulkisivusta laskeutuvat suuret graniittiportaat muotopuutarhan keskikäytävälle.
Herttoniemen kartanopuisto periytyy 1760-luvulta, linnoitusupseeri ja arkkitehti Bengt von Spångenin omistajakaudelta. Nykyisen puiston muoto ja laajuus ovat peräisin 1800-luvun alusta, amiraali Cronstedtin omistajakaudelta. Puisto on huomattavimpia puistotaiteen toteutuksia maassamme. Päärakennukseen liittyvä ranskalainen muotopuutarha vaihtuu vapaamuotoiseksi englantilaiseksi maisemapuistoksi, joka kehystää kartanoa etelässä ja idässä. Puistossa on kaksi C.L. Engelin suunnittelemaa kivirakenteista huvimajaa. Kartanon talousrakennukset muodostavat erillisen ryhmän päärakennuksen pohjoispuolella.
Herttoniemen kartanon mailla. - Kuva Copyright © Ninara - Creative Commons.
Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. sai kartanon haltuunsa lahjoituksena Johan Bergbomin perikunnalta 1919 ja sitoutui säilyttämään kartanon ympäristön muuttumattomana. Varsinaisessa kartanon päärakennuksessa toimii kartanomuseo (auki sunnuntaisin). Kartanon ympäristöstä oli 1920-luvun alkupuolella tarkoitus tehdä suomenruotsalaisen kulttuurin ulkoilmamuseo, ja alueelle ehdittiin siirtää joitakin rakennuksia lähiseuduilta, kuten Knusbackan maalaistalo Sipoosta ja Täcktomin kartanon tuulimylly. Kansallismuseon vastustuksen ja rahapulan takia "suomenruotsalaisen Seurasaaren" rakentaminen jäi kuitenkin kesken ja supistui uusimaalaiseksi museoksi. Knusbacka on nykyisin sisustettu kansatieteellisin esinein.
Herttoniemen kartano, Carl Ludvig Engelin piirtämä huvimaja. - Kuva Copyright © Ninara - Creative Commons.
Herttoniemen kartanopuiston jykevää puustoa. - Kuva Copyright © Ninara - Creative Commons.
Kartanon puistossa kasvavat kolmihaarainen päärynäpuu, jonka ympärys 1,3 m:n korkeudella on 226 cm ja pituus 15 m, sekä dahurianlehtikuusi, jonka vastaavat mitat ovat 241 cm ja 30 m. Molemmat ovat lajeissaan Suomen paksuimmat. Helsingin kaupunki vastaa nykyisin puiston hoidosta, ja sitä laajennettiin vuosituhannenvaihteessa rantaan päin. (Teksti: Museovirasto, Wikipedia)
Herttoniemen kartanon maille siirretty Täcktomin kartanon tuulimylly. - Kuvat Copyright © Ninara - Creative Commons.
