Hatanpään kartano. - Kuva yllä Copyright
© Sirpa Tähkämö - Creative Commons.
Hatanpään kartano, kukkaistutuksia kartanon edessä. - Kuva Copyright © Sirpa Tähkämö - Creative Commons.
Kartanon merkittävin rakennuskanta Pyhäjärveen työntyvällä niemellä muodostuu kahdesta arkkitehti Sebastian Gripenbergin 1800-luvun lopulla suunnittelemasta asuinpalatsista, uusrenessanssityylisestä päärakennuksesta ja uusgoottilaistyylisestä Idmanin huvilasta sekä kartanon talousrakennuksista.
Suomen kaunein kartano
Hatanpään kartano
Hatanpään kartano edustaa 1800-luvun lopun asussa olevine päärakennuksineen, huviloineen ja puistoineen 1700-luvulla lounaissuomalaisen ja uusmaalaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolelle syntynyttä pohjoishämäläistä kartanokulttuuria.
Hatanpään kartano, kukkaistutuksia kartanon edessä. - Kuva Copyright © Sirpa Tähkämö - Creative Commons.
Kartanon merkittävin rakennuskanta Pyhäjärveen työntyvällä niemellä muodostuu kahdesta arkkitehti Sebastian Gripenbergin 1800-luvun lopulla suunnittelemasta asuinpalatsista, uusrenessanssityylisestä päärakennuksesta ja uusgoottilaistyylisestä Idmanin huvilasta sekä kartanon talousrakennuksista.
Hatanpään kartanon kesähuvila, uusgoottilaistyylinen Idmanin huvila. - Kuva Copyright © Sirpa Tähkämö - Creative Commons.
Hatanpään kartano. - Kuva Copyright © Sirpa Tähkämö - Creative Commons.
Hatanpään kartano. - Kuva Copyright © Sirpa Tähkämö - Creative Commons.
Puisto ja puistokuja, jonka päätepisteenä päärakennus on, ovat saaneet alkunsa jo 1700-luvun lopulla. Puisto on säilynyt 1896 uudistuksen aikaisessa asussa ja on nykyisellään englantilaisen maisemapuiston tapaan runsaan polkuverkon jakama. Puiston keskiakseli kulkee päärakennuksen takaa Pyhäjärven rantaan. Puisto on pengerretty ja sieltä johtavat kiviportaat mm. laivarantaan. Rantaa reunustaa kivimuuri. Suuri osa puiston puustosta on kotimaisia lehtipuita ja havupuita, lisäksi joukossa on mm. siperianpihtaa ja siperiansembraa. (Teksti: Museovirasto)
