Hämeenlinna
Hämeen linna. - Kuva Copyright © Kanta-Hämeen kuvapankki - Creative Commons.

Suomen kaunein linna

Hämeen linna

Hämeen linna sijaitsee Etelä-Suomen läänin ja Kanta-Hämeen maakunnan pääkaupungissa Hämeenlinnassa. Se hallitsee kaupungin identiteettiä. Hämeen linna sijoittuu nykyisen, 1800 ja 1900-luvuilla rakennetun Hämeenlinnan kaupungin keskustan tuntumaan ja hallitsee alueen kulttuurimaisemaa.

1200-luvulla suomalaiset rakentavat Vanajaveden rantaan Hämeen linnan edeltäjän, Vanain linnan. Novgorod ja Ruotsi kamppailevat uskonnollisen ja poliittisen valtapiirinsä ulottamisesta Hämeeseen. Linna oli neliömäinen leirikastelli ja sen muurit rakennettiin harmaakivistä. Linnan silloinen pääsali on edelleen säilynyt.

1300-luvun alussa linnasta tehdään asuinlinna ja sen lounaismuurille rakennetaan neliömäinen Kukkotorni. 1323 Ruotsin ja Novgorodin välillä solmitaan Pähkinäsaaren rauha. Rakentamisessa siirrytään käyttämään tiiltä saksalaisen ritarikunnan vaikutuksesta. Tiilen mahdollisuudet näkyvät tiloissa ja julkisivujen koristelussa.

1497 Sten Sure vanhempi saa koko Suomen henkilökohtaiseksi läänityksekseen. Hämeen linna lääneineen kuuluu hänen puolisolleen Ingeborg Aakentytär Tottille. Rouva Ingeborgin aikana Hämeen linnassa vietetään loistokasta hovielämää.

Hämeenlinna

Hämeen linna. - Kuva Copyright © Ninara - Creative Commons.

1500-luvulla Kustaa Vaasa muuttaa Hämeen linnan kruunun tarpeisiin erikoistuneeksi hallinto- ja talouskeskukseksi ja kuninkaan nimittämät voudit alkavat johtaa linnaa.1559 rakennetaan pyöreä tykkitorni, ensin kehämuurin itäkulmaukseen ja sen jälkeen länsikulmaan. Vuosisadan lopulla linna jää asumattomaksi ja alkaa rappeutua.

1606 Erik Hare nimitetään linnanpäälliköksi ja hän alkaa kunnostaa Hämeen linnaa. Kustaa II Aadolf puolisoineen vierailee linnassa 1614.

1600-luvulla Hämeen linna jää sotilaallisesti vanhanaikaiseksi ja syrjäiseksi. Se menettää asemansa läänin hallintokeskuksena.

Hämeenlinna

Hämeen linna. - Kuvaaja P.O, Welin vuonna 1979, Copyright © Museovirasto.

1659 Hämeen linna palaa ja korjaus- ja rakennustöistä huolimatta rappeutuu uudelleen.

1721 Uudenkaupungin rauhan jälkeen Ruotsin valtiopäivillä päätetään sisämaalinnoitusten varustamisesta ja Hämeen linnasta muodostetaan armeijan päätukikohta ja päävarasto.

1777 Hämeen linnaa aletaan kehittää linnoituksena. Sen ympärille rakennetaan vallit ja vallihaudat bastionijärjestelmän mukaisesti. Rakennuskantaa täydennetään rakentamalla 1783 päävartio sekä läntinen kehämuurirakennus ase- ja korjauspajoineen ja vaunuvarikkoineen. Miehistön makuu- ja keittiötilat sijoitetaan pohjoiseen kehämuurirakennukseen.

6.3.1808 Ruotsin armeija jättää Hämeen linnan ja kaksi päivää myöhemmin kaupungin raatimies Granberg luovuttaa linnan avaimet venäläiselle sotaväelle.

1830-luvulla Hämeen linnaa muutetaan kruununvankilaksi, ja 1841 keisarillinen päätös määrää vastaperustetun Kronoborgin työ- ja ojennuslaitoksen toimimaan Hämeenlinnan kruununvankilan yhteydessä. Linnan tilat jaetaan venäläisten sotilaiden, kruununvankilan sekä työ- ja ojennuslaitoksen kesken.

1869 Knoborgin työ- ja ojennuslaitos lakkautetaan. Venäläiset joukot luovuttavat tilansa uudelle vankilalle, kuritushuoneelle.

Hämeenlinna

Hämeen linna. - Kuva Copyright © Kanta-Hämeen kuvapankki - Creative Commons.

1881 Hämeen linnaan sijoitetaan Suomen ainoa naisille tarkoitettu kuritushuone. Sen yhteydessä on myös naisille tarkoitettu työvankila.

1953 valtioneuvosto päättää, että Hämeen linnan vankila lakkautetaan ja että linnaa aletaan entistää muistomerkiksi.

4.4.1979 Hämeen linnan päälinna avataan yleisölle, kehämuurit avataan 1988. Entistämistyön lähtökohtana on ollut linnan ulkoasun alueen palauttaminen 1880-luvun vankilavaihetta edeltäneeseen asuun.

Hämeen linnassa on esillä vaihtuvia kulttuurihistoriallisia näyttelyitä. Linnassa toimii museokauppa, kesäkahvila ja tilausravintola. Linnan niemen alueella on Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo, Vankilamuseo ja Tykistömuseo. Hämeen linnassa järjestetään runsaasti jokavuotisia kulttuuritapahtumia, Keskiajan päivistä jazz-konsertteihin. (Museovirasto)