Villa Aino Ackté. - Kuva yllä Copyright
© Northsky71 - Creative Commons.
Huvilalle erotettiin Tullisaaren maista oma palsta 1:2 vuonna 1893. Vuonna 1906 lakitieteen tohtori Heikki Renvall ja puolisonsa laulajatar Aino Ackté ostivat huvilan ja siihen liittyneen maa-alueen. Huvila säilyi Aino Acktén käytössä aina tämän kuolemaan vuoteen 1944 asti, vaikka hänen lapsensa Mies Arne Heikki Renvall (Reenkola) ja Glory Leppänen aviopuolisonsa Aarne Johannes Leppäsen kanssa olivat myyneet kiinteistön Helsingin kaupungille vuonna 1929.
Villa Aino Ackté, joka oli alunperin nimeltään Villa Lindfors. - Kuva Copyright © Sergei Gussev - Creative Commons.
Suomen kaunein Villa
Villa Aino Ackté - Villa Lindfors
Aino Acktén huvilana tunnetun rakennuksen rakennutti Tullisaaren kartanon omistaja kauppaneuvos Henrik Borgström tyttärelleen Emelie af Lindforsille kesähuvilaksi. Rakennuksen suunnitteli Henrik Borgströmin toisen tyttären Adéle Deckerin puoliso arkkitehti Theodor Decker. Huvila valmistui vuonna 1877.Huvilalle erotettiin Tullisaaren maista oma palsta 1:2 vuonna 1893. Vuonna 1906 lakitieteen tohtori Heikki Renvall ja puolisonsa laulajatar Aino Ackté ostivat huvilan ja siihen liittyneen maa-alueen. Huvila säilyi Aino Acktén käytössä aina tämän kuolemaan vuoteen 1944 asti, vaikka hänen lapsensa Mies Arne Heikki Renvall (Reenkola) ja Glory Leppänen aviopuolisonsa Aarne Johannes Leppäsen kanssa olivat myyneet kiinteistön Helsingin kaupungille vuonna 1929.
Villa Aino Ackté, joka oli alunperin nimeltään Villa Lindfors. - Kuva Copyright © Sergei Gussev - Creative Commons.
Villa Aino Ackté. - Kuva Copyright © Mika Meskanen - Creative Commons.
Huvila oli niukassa käytössä aina 1980-luvun puoliväliin asti, jolloin kaupunginhallitus hyväksyi esityksen rakennuksen kunnostamisesta pienimuotoiseen musiikki- ja kulttuurikäyttöön. Vuonna 1986 haettiin lupaa rakennuksen varustamiseen vesijohdolla ja viemärillä sekä rakennuksen ulkoasun palauttamiseen alkuperäiseen muotoonsa (arkkitehti Matti Vesikansa). Kunnostustyö päättyi vuonna 1988 ja rakennus luovutettiin Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen haltuun. (Helsingin kaupunginmuseo)
