Tunturisuden sivut
Törmäpääsky. - Kuva Copyright © Mike Prince - Creative Commons.

Pääskyjen heimo

Varpuslintujen (Passeriformes) lahkossa on heimo pääskyt (Hirundinidae). Heimossa on 20 sukua ja niissä yhteensä 84 lajia. Suomessa pesii kolme pääskylajia, haarapääsky, törmäpääsky ja räystäspääsky. Ne kaikki ovat eri sukua. Niiden lisäksi Suomessa tavataan muuttoaikoina vuosittain ruostepääsky ja täällä on tavattu neljästi suurharvinaisuus kalliopääsky.

Pääskyjen luonteenomaisimpia piirteitä ovat hoikka ja virtaviivainen ruumiinrakenne, pitkät, kapeat ja teräväkärkiset siivet sekä enemmän tai vähemmän lovipäinen pyrstö. Tavallisesti paljaat nilkat ovat lyhyet ja varpaat hennot. Nokka on lyhyt ja litteä, mutta kita leveä soveltuen siten mainiosti hyönteispyyntiin.

Pääskyt ovat äärimmäisen taitavia lentäjiä, jotka liitelevät pitkään, lentelevät sitten välillä hieman lepatellen ja sieppaavat saaliinsa ilmassa. Maassa ne sitä vastoin liikkuvat kömpelösti, yleensä vain hakiessaan pesämateriaalia. Sukupuolet ovat kutakuinkin samannäköiset.

Pääskyt ovat seurallisia lintuja ja liikkuvat usein suurissakin sekaparvissa tai istuskelevat joukoittain oksilla tai puhelinlangoilla, jos sellaisia vielä jossakin on.

Törmäpääsky

Törmäpääsky. - Kuva Copyright © Nik Borrow - Creative Commons.

Törmäpääsky (Riparia riparia)

On kuin törmäpääskyn väritykseenkin olisi tarttunut jotakin saven ja hiekan sävyistä. Hiekkakuoppien rinteisiin ja joentörmiin pesäkolojaan kaivava törmäpääsky on selkäpuoleltaan tummanruskea ja sen valkealla vatsapuolella kulkee rinnan yli leveä, ruskea juova. Törmäpääsky pesii usein suurina yhdyskuntina, jolloin pesäkoloja on törmässä aivan vieri vieressä.

Törmäpääsky pesii koko maassa ja yleisin se on Lapissa. Pesimäkantamme suuruudeksi arvioidaan 30 000 - 60 000 paria. Törmäpääskyt talvehtivat trooppisessa Afrikassa.

Törmäpääsky

Törmäpääsky. - Kuva Copyright © Mike Prince - Creative Commons.

Törmäpääsky on riippuvainen sopivien pesäpaikkojen tarjonnasta (harjut, jyrkät joenpenkat). Tämän takia törmäpääskyn esiintyminen on paikallista, mutta suuressa mittakaavassa laji on kuitenkin levinnyt tasaisesti koko maahan.

Lähteet
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
Törmäpääsky
Törmäpääsky

Törmäpääsky. Pesäkäytävällä on tavallisesti pituutta 60 - 80 cm. Käytävän päässä on pesäkolo, jonka rakennusaineina ovat kuivat heinät ja sulat. Sama pesä on käytössä monta vuotta. - Kuvat Copyright © Jac. Janssen - Creative Commons.