Tunturisuden sivut
Torronsuo - Kuva Copyright © Ninara - Creative Commons.

Suot - Suomen suurin ja syvin

Biologiselta kannalta suot ovat suokasvillisuuden peittämiä kosteikkoekosysteemejä, joissa muodostuu turvetta. Metsätaloudelliseen suokäsitteeseen liittyy lisäksi tietty vähimmäissyvyys. Geologiselta sekä maa- ja turvetaloudelliselta kannalta on suon määrittelyssä ratkaisevaa turvekerroksen paksuus.

Suomi on maailman soisin valtio, kun tarkastellaan soiden pinta-alaa suhteessa koko maan pinta-alaan. Soistuminen on lähes aina ollut primaarisen suonmuodostuksen, metsämaan soistumisen ja vesistöjen umpeenkasvun yhteistulosta.

Ojittamatonta suota on jäljellä noin neljä miljoonaa hehtaaria, josta valtaosa Pohjois-Suomessa. Kasvillisuuden mukaisesti suot luokitellaan erilaisiin suotyyppeihin. Suomessa metsäiset suot on jaettu korpiin ja rämeisiin. Avosuot taas ovat nevoja tai lettoja. Suoyhdistymät ovat sellaisia soita, jotka muodostuvat vähintään kahdesta suotyypistä ja näitä ovat aapasuo, keidassuo ja palsasuo. Suotyypeistä uhanalaisimpia ovat letot, korvet sekä neva- ja lettokorvet.

Torronsuo

Pitkospuut Torronsuolla - Kuva Copyright © Ninara - Creative Commons.

Suomen syvin suo, paksuin turvekerros, suurin keidassuo: Torronsuo

Torronsuolla kulkijalla on allaan Suomen syvin suo. Torronsuossa on turvetta keskimäärin 5,8 metriä. Paksuimmillaan turvekerrostumat ulottuvat yli 12 metriin, eli Suomen ennätyssyvyyksiin.- Torronsuo on Suomen suurin, lähes luonnontilaisena säilynyt keidas- eli kohosuoalue. Torronsuon kansallispuisto on Tammelan kunnassa.

Suomen suurin suo ja suoalue: Teuravuoma ja Suur-Teuravuoma

Kolarin kunnassa sijaitsevan Teuravuoman pinta-ala on 7 080 hehtaaria. Se on Suomen ja samalla koko Euroopan suurin suo. Se on osa Suur-Teuravuoman suoaluetta, joka on 35 000 hehtarin laajuinen, Suomen suurin suoalue. Suur-Teuravuomaan kuuluu kymmenkunta yli 1 000 ha:n suota sekä lukuisia pienempiä soita.

Tunturisusi Sivuston lähteet.