Tunturisuden sivut
Kuvassa yllä Suomen suurin puu, Tsaarinpoppeli.

Suomen suurimmat, pisimmät ja paksuimmat - sekä kauneimmat, komeimmat ja kertovimmat puut

Luontaisesti Suomessa esiintyy noin 30 puulajia. Näistä suurin osa on lehtipuita. Havupuita on vain neljä lajia: mänty, kuusi, kataja ja Ahvenanmaalla harvinaisena kasvava euroopanmarjakuusi. Luonnonvaraisten puiden lisäksi tulevat vielä muualta tuodut ja istutetut puulajit.

Puitahan voidaan niiden koon mukaisesti mitata ja arvioida monin tavoin. Kustakin puulajista voidaan etsiä suurin, pisin ja paksuin yksilö. Näin saadaan ennätysyksiöitä jo aikamoinen joukko. Kaikille puulajeille yhdessäkin voidaan etsiä suurin, pisin ja paksuin.

Suurimmalla puulla tarkoitetaan sellaista puuta, jolla on rungossaan ja oksissaan eniten tilavuutta ja siten massaakin ja erityisesti sitä, että sillä on paksuin runko. Suurimmat puut eivät siten ole pisimpiä. Pisimmät puut puolestaan yksinkertaisesti kurottavat latvoillaan ylimmäksi, ne ovat siten pisimpiä eli korkeimpia.

Maassamme on myös runsaasti arvokkaita ja rauhoitettuja puuyksilöitä, jotka eivät riko kokoennätyksiä, mutta viestivät meille tarinoita ja entisaikojen kulttuurihistoriaa. Nimitämme niitä tässä kertovimmiksi puiksi.

Tsaarinpoppeli

Kuvat Tsaarinpoppelista yllä - Copyright © Marko Vertainen - Creative Commons.



Videolla tsaarinpoppeli.

Suomen suurin puu: Tsaarinpoppeli

Heinolan Rantapuistossa on Suomen suurin puu, jolle on annettu erityiseksi nimeksi Tsaarinpoppeli ja jonka lajinimi on myös tsaarinpoppeli (Popolus petrowskiana). Sen korkeus on 34,5 metriä, latvuksen läpimitta 23 metriä ja rinnankorkeusläpimitta 6,37 metriä. Tyvessä on paksuutta lähes yhdeksän metriä eli 865 senttimetriä.

Massaltaan puu on Suomen ylivoimaisesti suurin, puulla on tilavuutta 30 kuutiometriä. Puussa on seitsemän jättihaaraa, jotka jo kukin yksinään ovat normaalipuun kokoisia. Tsaarinpoppelilla on ikää arvioiden mukaan 125 - 175 vuotta.

Puu on jo silloin hyvin paksu, jos se mahtuu juuri ja juuri yhden miehen sylin sisään. Tsaarinpoppelin ympärille täytyy asettua piiriin viisi miestä, jotka ottavat kiinni toistensa käsistä, jotta puu saadaan ympäröidyksi sylimitoin.



Videolla Vesijaon kuusi.

Suomen pisin luonnonvarainen puu: kuusi "E10450" eli Vesijaon kuusi

Aarniometsässä Päijät-Hämeen Padasjoella, Vesijaon alueella piileskelee Suomen pisin eli korkein luonnonvarainen puu. Se on kuusi eli tarkalleen metsäkuusi (Picea abies). Kuusen kylkeen on piirretty sen virallinen nimi E10450, sitä kutsutaan Vesijaon kuuseksi.

Kuusen latva yltää 45,10 metrin korkeuteen, tämä mittaus on kuitenkin muutaman vuoden takaa. Kuusen ympärysmitta on 182 senttimetriä ja halkaisija 58 senttimetriä. Ennätyskuusen sutjakka runko ei näytä laisinkaan ohenevan, vaan jatkuu saman paksuisena vielä 20 metrin korkeuteen. Kuusella on ikää noin 150 vuotta.

Arboretum Mustila

Puulajipuisto Arboretum Mustila. Mustilassa on paljon hyvin suuria puita, mikä käy ilmi kuvasta. - Kuva Copyright © Ninara - Creative Commons.

Suomen pisin douglaskuusi

Lännendouglaskuusi eli douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii) on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Amerikassa tämä puulaji voi saavuttaa jopa 100 metrin pituuden. Suomessa douglaskuuset ovat keskimäärin 15 - 30 metrin pituisia. Pisin douglaskuusemme kasvaa puulajipuisto Arboretum Mustilassa ja sillä on pituutta 42 metriä. Arboretum Mustila sijiatsee Kouvolassa, lähellä Elimäen kirkonkylää.



Videolla Punkaharjun euroopanlehtikuusi.

Suomen pisin istutettu puu: euroopanlehtikuusi

Savonlinnan Punkaharjulla huojuva euroopanlehtikuusi kurottaa latvansa runsaan 47 metrin korkeuteen. Pari metriä Vesijaon kuusta pidempänä se on kaiken kaikkiaan Suomen pisin puu. Puun historia tunnetaan varsin tarkasti, sillä siitä on tehty istutuskortti syksyllä 1880.

Nykyisin tämä euroopanlehtikuusi kasvaa noin 10 senttimetriä vuodessa. Puu voi saavuttaa 400 vuoden iän, joten lisämittaa on odotettavissa. Tilavuutta puulla on kymmenen kuutiometriä eli hyvin runsaasti euroopanlehtikuuselle, mutta silti se on vain kolmasosa Heinolan Tsaarinpoppelin tilavuudesta.

Suomen isoin lehtikuusi

Tampereella kasvava lehtikuusi mittailtiin vuonna 2017. Sillä oli silloin ympärysmittaa 512 senttimetriä. Pitkäoksaisella puulla on korkeutta yli 26 metriä.

Suomen pisin ja paksuin koivu sekä vanhimmat koivumme

Punkaharjun tutkimuspuistossa kasvaa Suomen pisin koivu, sillä on korkeutta 38,5 metriä. Paltamosta puolestaan löytyy Suomen paksuin koivu, jolla on ympärysmittaa 520 senttimetriä. Suomen vanhimmilla koivuilla, rauduskoivuilla (Betula pendula) on ikää yli 300 vuotta.

Suomen paksuin tervaleppä

Kiteen Puhoksessa, ympärysmitta 325 cm.

Suomen paksuin metsälehmus

Helsingissä, ympärysmitta 698 cm.

Suomen paksuin saarni

Helsingissä, ympärysmitta 598 cm.

Suomen paksuin raita

Espoossa, ympärysmitta 661 cm.

Suomen paksuin tammi

Wijkinkartanossa Kemiön saarella, ympärysmitta 676 cm. Toiseksi paksuin Helsingissä, ympärysmitta 616 cm.

Keisarinmänty

Keisarinmänty - Kuva Copyright © Htm - Creative Commons.

Suomen suurin mänty: Keisarinmänty

Hämeenlinnassa on Keisarinmännyksi nimetty mänty eli metsämänty (Pinus sylvestris), jonka rungon ympärysmitta on 548 senttimetriä. Siten se on runkonsa paksuuden myötä arvioituna Suomen suurin mänty ja sillä on ikääkin jo noin 400 vuotta.

Männyn latvuksen halkaisija on mittaussuunnasta riippuen 17–20 metriä ja männyn korkeus on 11,5 metriä. Keisari Aleksanteri II:n vierailun aikana vuonna 1863 puun juurella pidettiin suuret juhlat ja samalla mänty sai nimensä, Keisarinmänty.



Videolla Lehmon jätti.

Suomen pisin mänty: Lehmon jätti

Joensuun ja Kontiolahden rajamaastossa, Lehmossa kasvaa Suomen pisin mänty. Lehmon jätiksi kutsutulla männyllä on pituutta 42 metriä. Pituusmittaus suoritettiin jo vuonna 2013.
Tunturisuden sivut
Keisarinmänty - Kuva Copyright © Htm - Creative Commons.

Paavolan tammi

Paavolan tammi - Kuva Copyright © Abc10 - Creative Commons.



Videolla Paavolan luontopolku ja tammi.

Suomen kauneimpia puita: Paavolan tammi

Videolla Paavolan luontopolku ja Paavolan tammi, jota monet pitävät Suomen kauneimpana puuna. Lohjalla kasvava Paavolan tammi on iältään 300 - 400 vuotta. Paksuutta sillä on rinnan korkeudelta mitattuna 472 senttimetriä. Paavolan tammi on upean lumoava näky, kuin suoraan satukirjan sivuilta.

Rotomänty

Rotomänty - Kuva Copyright © Htm - Creative Commons.

Suomen kertovimpia puita: Rotomänty, Timin mänty ja Papinpetäjä

Rotomänty kasvaa Salossa, Suomusjärven maisemissa. 200 vuotta vanhalla männyllä on pituutta 18 metriä. Puu on suojeltu vuonna 1959. Paksuine, kilpikaarnan peittämine runkoineen ja pitkine oksineen se erottautuu ympäristöstään kuin petäjien kuningas konsanaan. Ken on kerran päässyt halaamaan tätä puuta, on voinut kuulla kaukaisten ikimetsien kohinan ja kuiskeen.

Timin mänty on lähes 400-vuotias mänty Hämeenkyrössä, Timin kylässä. Se lienee Pirkanmaan vanhin mänty. Puu juuristoineen on rauhoitettu vuonna 1966. Timin mänty on saattanut olla muinaissuomalaisten uskontojen pyhä uhripuu.

Papinpetäjä Hossassa on ikivanha puu, jossa on suuret määrät kaiverruksia, vanhin niistä on vuodelta 1750. Papillisen nimensä petäjä on saanut siitä, että puun juurella paikallisilla oon ollut aikoinaan tapana odottaa pappia. Papit kulkivat noina menneinä aikoina vesitse ja kyläläiset odottelivat heitä rannoilla. Petäjän juurella papit ovat kastaneet lapsia.

Kuninkaantammi

Suomen kertovimpia puita: Kuninkaantammi

Kuninkaantammi kasvaa Kuninkaantammenpuistossa, Helsingissä. Tarina kertoo, että tammen istutti itse Ruotsin kuningas Kustaa III 1700-luvun lopulla. Kuninkaantammella on ympärysmittaa 370 cm.

Suomen komeimpia puita: Herttoniemen päärynäpuu

Helsingissä, Herttoniemen kartanon puistossa kasvaa kenties Suomen komein päärynäpuu. Ympärysmittaa sillä on 277 cm ja korkeutta runsaat 15 metriä, joten ylimmät päärynät eivät ole aivan helposti päärynävarkaiden ulottuvilla.

Paimenpojan mänty

Kuvassa Paimenpojan mänty.

Suomen kertovimpia puita: Paimenpojan mänty

Isovuorella, Kurikassa kasvaa Paimenpojan mänty. Männyn sijoilta löydettiin 1850-luvulla kuollut paimenpoika, joka oli ehkä huutolainen. Hänen paimennusvuoronsa aikana ilma kylmeni ja poika löydettiin männyn juurelta kuoliaaksi paleltuneena.

Tunturisusi Sivuston lähteet.