Tunturisuden sivut
Suomen neljänneksi suurin järvi Pielinen Kolilta kuvattuna. - Kuva Copyright © Kallerna - Creative Commons.

Suomen suurimmat järvet, saaret ja lähteet

Järvet

Suomessa on noin 168 000 järveä, jotka ovat vähintään 0,05 hehtaarin eli 500 neliömetrin kokoisia. Yli hehtaarin kokoisia järviä on 57 000.

Suomen suurimmat järvet: 1) Saimaa, 2) Päijänne, 3) Inarinjärvi, 4) Pielinen, 5) Oulujärvi, 6) Pihlajavesi, 7) Orivesi, 8) Haukivesi, 9) Keitele ja 10) Kallavesi.

Suomen syvimmät järvet: 1) Päijänne 95,3 metriä, 2) Inarinjärvi 91,8 metriä, 3) Suvasvesi 89,6 metriä, 4) Saimaa 86 metriä ja 5) Pääjärvi 85 metriä.

Saimaa

Saimaa - Kuva Copyright © Janne Räkköläinen - Creative Commons.

Suomen suurin järvi: Saimaa eli Suur-Saimaa.

"Kun on ilta Saimaalla, unhoitan muun
Kaisloihin tuulikin jää haaveiluun
Rintaani rauhan niin tyynen mä saan
Saimaa on illalla kauneimmillaan,"
- Eino Grön.


Saimaan pinta-ala on 4 400 neliökilometriä. Se on Suomen suurin ja Euroopan neljänneksi suurin järvi. Saimaalla on 14 850 kilometriä rantaviivaa, 5 484 saarta sekä tuhansia kilometrejä merkittyjä laiva- ja veneväyliä.

Saimaalla on suuria selkiä, kapeikkoja, virtoja, kanavia, rauhallisia poukamia, yksinäisiä luotoja - niiden vastapainona Saimaan rannoilla on savolaisten ja karjalaisten taajamien ja liikekeskusten vilskettä ja hyörinää.

Olavinlinna

Olavinlinna, Savonlinna ja Saimaan helmi.

Saimaa on moninaisten näkymien järvialue. Yksi puoli siitä on leppeä savolainen maisema, josta kiire on kaukana. Tällaisia tunnelmia veneilijä kohtaa esimerkiksi Rantasalmen tienoilla. Heinäveden kapeikkoja soudellessa tulee näkyville maiseman toinen puoli, joka on karu ja kallioinen.

Kauniita ja mielenkiintoisia nähtävyyksiä Saimaalla on lähes rajattomasti, Joel Lehtosen Putkinotkosta Saimaan kanavaan, Olavinlinnasta Kermankoskeen ja toinen toistaan kauniimpiin Savo-Karjalan kirkonkyliin ja kaupunkeihin. Suur-Saimaa vesireitteineen muodostaa kulkutien moniin itäisen Suomen keskuksiin.



Päijänteen poukamia - Kuva Copyright © Marco Verch - Creative Commons.

Suomen 2. suurin ja syvin järvi: Päijänne

Päijänteen vesipinta-ala on noin 1 100 neliökilometriä. Päijänteen saarilla on pinta-alaa 330 neliökilometriä. Se on Suomen toiseksi suurin järvi, joka laskee Kymijokea myöten Suomenlahteen. Päijänteen Ristiselällä sijaitsee Suomen sisävesien syvin kohta, jossa on 95,3 metriä syvää. Järven keskisyvyys on 17 metriä. Pituutta Päijänteellä on Jyväskylästä Kalkkisiin mitaten 120 kilometriä, leveyttä parhaimmillaan 28 kilometriä.

Päijänne ei ole pelkkä järvi Keski-Suomessa, se on kokonainen järvialue, joka käsittää liki kahdeksankymmentä yli neliökilometrin laajuista järveä ja tuhat saarta. Kun saaretkin lasketaan mukaan, on Päijänteen rantaviivalla pituutta noin 2 200 kilometriä.

Inarinjärvi

Inarinjärvi.

Suomen 3. suurin ja 2. syvin järvi: Inarinjärvi

"Mies Lapin kerran tahtoi
Sen tulla tuntemaan
Kuin syvä olla mahtoi
Tuo järvi Turjanmaan
Köys' katkes, laulu kuultihin:
"Niin syvä on, kuin pitkäkin"
Sen koommin mittaamatta
On pohja Inarin."


Inarin keskiosaa hallitsevalla, mahtavalla Inarinjärvellä on pituutta 80 kilometriä ja leveyttä on suurimmillaan 40 kilometriä. Inarinjärvellä on pinta-alaa 1 084 neliökilometriä, ja se on Suomen järvistä kolmanneksi suurin ja koko Lapin maakunnan suurin. Inarinjärven selkiä ovat Ukonselkä, Kasarinselkä, Sammakkoselkä, Vasikkaselkä ja Satepetäjänselkä.

Laulussa romantisoidaan, että "niin syvä on, kuin pitkäkin", mutta tämä syvyys toteutuu vain Vasikkaselän syvänteessä. Muilta osiltaan järvi on varsin matalaa.

Ukonkivi

Ukonkivi Inarinjärvellä - Kuva Copyright © Ninara - Creative Commons.

Saaria järvellä on 3 318, osa niistä on kai edelleenkin vailla nimeäkin. Ukonselän ulapalla sijaitsee kaksi maineikasta saarta. Toinen niistä on tarunomainen uhripaikka, 150 metriä pitkä ja 40 metriä korkea Ukonkivi. Toinen saarista on kalmistona käytetty Hautuumaasaari.

Mustalampi

Mustalampi Espoon Nuuksiossa - Kuva Copyright © Henna K. - Creative Commons.

Suomen yleisin järven nimi: Mustalampi

Kaikkein yleisin järvinimi Suomessa on Mustalampi, joita on kaikkiaan 391 kappaletta. Kakkosena ja kolmosena tulevat Ahven- ja Haukilampi. Järvien nimiä kaiken kaikkiaan on lähes 20 000.

Neljänneksi yleisin järvinimi on Saarijärvi, niitä on 198. Saarijärven lisäksi on huomattava määrä muita järviloppuisia järvinimiä.

Suomen korkeimmalla olevat järvet: Koddejávri ja Ritnijávri

Koddejávri, jonka pinta-ala on 78,7 hehtaaria, sijaitsee Enontekiöllä ja sen pinta on 987 metriä merenpinnasta mitattuna. Aivan sama korkeus 987 metriä merenpinnasta on Ritnijávri -järvellä, joka sijaitsee Ridnitšohkkan eteläpuolella. Vertailun vuoksi, Kilpisjärven pinta on 473 metriä merenpinnan yläpuolella.

Aivan omissa korkeuslukemissaan on Suomen neljänneksi korkeimman tunturin, Kovddoskaisin huipun tuntumassa oleva pieni tunturilampi. Sen korkeus merenpinnasta on peräti 1 168,7 metriä.

Julma-Ölkky

Julma-Ölkky, Kuva - Copyright © Timo Newton-Syms - Creative Commons.

Suomen suurin kanjonijärvi: Julma-Ölkky

Suomen suurin kanjonijärvi on Kuusamossa sijaitseva Julma-Ölkky. Sen pituus on kolme kilometriä js leveyttä kapeimmalla kohdalla on vain 10 metriä. Syvyyttä järvellä on 42 metriä ja sen reunamilla kallioilla on korkeutta enimmillään 45 metriä. Järven pinta on 243,8 metriä merenpinnan yläpuolella.

Julman Ölkyn synty ajoittuu yli 2 miljardia vuotta sitten tapahtuneeseen maapallon pinnan muodostumiseen. Se on ylimmäinen järvi Oulujoen vesistöön kuuluvalla Hyrynsalmen reitillä, joten sen vedet virtaavat Kiantajärven läpi Emäjokea myöten Oulujärveen ja sieltä Oulujokea pitkin Perämereen. Julma-Ölkky kuuluu Hossan kansallispuistoon, joka on perustettu 17.6.2017.

Saaret

Sisävesien saaria Suomessa on 98 050, merialueiden saaria 80 897. Hieman yli satatuhatta saaristamme on alle puolen hehtaarin kokoisia, tämän rajan ylittää noin 76 000 saarta.

Suomi on maailman vesistöisin maa ja Euroopan saaristoisimpia maita. Rantaviivaa vesien ääriltä löytyy 336 000 kilometriä.

Suomen sisävesien suurimmat saaret: 1) Soisalo, 2) Sääminginsalo, 3) Hurissalo, 4) Partalansaari, 5) Haukansalo-Kitulansalo, 6) Viljakansaari, 7) Manamansalo, 8) Äitsaari, 9) Moinsalmensaari ja 10) Oravisalo.

Leppävirta

Leppävirta, yksi kunnista, joista osa sijaitsee Soisalossa. - Kuva Copyright © Riku Kettunen - Creative Commons.

Suomen sisävesien suurin saari: Soisalo

Soisalon pinta-ala on 1 638 neliökilometriä. Se on Suomen suurin ja samalla myös koko Euroopan sisävesien suurin saari. Se sijaitsee Kallaveden ja Haukiveden sekä Leppävirran ja Heinäveden reittien välillä. Sen määrittely saareksi on kuitenkin tulkinnanvaraista, koska vedenpinnan korkeus Soisalon ympärillä vaihtelee. Myös Sääminginsalon määrittely saareksi on tulkinnanvaraista, koska kanava erottaa Sääminginsalon mantereesta.

Manamansalo
Manamansalo

Manamansalon rantaa ja Kassu Halosen Taidetalo Manamansalossa. Kuvat - Copyright © SeppVei - Creative Commons.

Suomen 7. suurin saari: Manamansalo

Oulujärvessä sijaitsee hiekkarannoistaan maineikas saari, Manamansalo, jolla on pituutta 16,2 kilometriä ja leveyttä suurimmillaan 13,8 kilometriä. Säveltäjä ja muusikko Kassu Halonen on kotoisin saarelta ja hän on rakentanut sinne hienon Taidetalon kulttuurielämän tarpeisiin.

Ahvenanmaa, Ahvenanmaa

Ahvenanmaa - Kuva Copyright © Ilkka Jukarainen - Creative Commons.

Suomen merialueiden suurin saari: Manner-Ahvenanmaa eli Ahvenanmanner

Pinta-ala 685 neliökilometriä. Maarianhaminan lisäksi Manner-Ahvenanmaalla sijaitsevat Finströmin, Getan, Hammarlandin, Jomalan, Saltvikin ja Sundin kunnat. Siltayhteydessä Manner-Ahvenanmaan kanssa ovat myös Eckerö, Lemland ja Lumparland.

Lähteet

Suomessa on 32 383 kartoille merkittyä lähdettä. Monet ovat pieniä, mutta joukossa on myös useiden hehtaarien laajuisia lähteikköjä ja tihkupintoja. Maamme suurin on Utsjoella sijaitseva Sulaojan lähde, joka purkaa vettä yli 300 litraa sekunnissa.



Sulaoja - Kuva Copyright © Saaga Saarnisola - All Rights Reserved - kolmassilma.net.

Suomen suurin lähde: Sulaoja

Suomen suurin lähde Sulaoja sijaitsee Utsjoella. Lampimaisella lähteellä on pituutta 250 metriä ja leveyttä enimmillään 50 metriä. Pohjavettä purkautuu lähdelampeen yli 300 litraa sekunnissa.

Tunturisusi Sivuston lähteet.
Kallavesi

Kallavesi - Kuva Copyright © Ninara - Creative Commons.

Kallavesi

M/S Osmo kyntää Suomen kymmenenneksi suurimman järven, Kallaveden pintaa. Kallavesi kuuluu laajempaan Iso-Kallaan, jonka järvillä on sama vedenpinnan korkeus kuin Kallavedellä. Iso-Kallan pinta-ala on 936 neliökilometriä. Järvellä on pituutta 72 kilometriä ja leveyttä enimmillään 17 kilometriä. Järvellä ja sen saarilla on rantojen pituutta yhteensä 1 699 kilometriä.

Kallavesi

Kallavesi - Kuva Copyright © Ninara - Creative Commons.

Kallavesj

"Kallavesj, Kallavesj, järviij järvi, siinä pesj
äet mun paetanj monta kertoo, isä särillep pitj mertoo,
veljmies salloo tuulastelj,
tiirustelj, riijustelj.

Kallavesj, Kallavesj, kaonis kalarantonesj!
Siellä paesto sären kylyk, poeka kuv vuoan onkeen sylyk,
siäsket purj ja vesj se nii
lystisti liplatti.

Kallavesj, Kallavesj, kallis kaeslarantonesj!
Siellä päevät puikkelehtii, siellä kuikat, laevat tehtii
purjehtimmaa mualimaa,
avaraa, merriin taa.

Kallavesj, Kallavesj, kaonis saonarantonesj!
Siellä höyrysj miesten pinta, siellä illar raohoo rinta
naottii piällep päevän työn,
kunnes lyö hetki yön.

Kallavesj, Kallavesj, poessa, poes on antimesj!
Tiäl ei outap poekarukkoo äejil lämmin kalakukkoo
laovantaesi saonam piäl,
mitä viel, mitä viel.

Kallavesj, Kallavesj, suarinesj ja salaminesj!
Tokko suanen koskaa ennee kierteep Puijonsarven nennee,
missä laevat huuteloo:
Kuopijoo, Kuopijoo!"