Tunturisuden sivut
Aulangon luonnonsuojelualue, Vanajaveden laakson kansallismaisema. On uskottu, että Sibelius olisi Finlandiaa säveltäessään ajatellut juuri näitä synnyinseutunsa maisemia. Vanajaveden maisemissa ovat Sibeliuksen lisäksi viihtyneet muutkin suuret kulttuuripersoonat kuten Akseli Gallen-Kallela ja Eino Leino. - Kuva Copyright © Ninara - Creative Commons.

Suomi-neito

Suomi-neito, järvenranta ja Suomen kansallispuu rauduskoivu, kappale kauneinta Suomea. - Kuva Copyright © Suomen Rautatiemuseo - Creative Commons.

Suomi kauneimmillaan!

Suomi on hyvin kaunis maa. Sen luonto on rikasta ja moninaista: tuulisia tuntureita, aavoja järvenselkiä, vakaita virtoja, kohisevia koskia ja ikihonkien huminaa.

Erityisen kiehtovia ovat luonnon omat "ennätykset" - suurimmat järvet, korkeimmat kosket, syvimmät suot, paksuimmat puut ja pisimmät joet. Luokaamme niiden myötä katseemme ihanan kotimaamme, suloisen Suomen mykistävimpiin näkymiin ja maisemiin.



Suomi-neito Kolin kansallismaisemassa. - Kuva Copyright © Esko Kurvinen - Creative Commons.

Maamme

"Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,
soi, sana kultainen!
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien!

Ovatpa meille rakkahat
koskemme kuohuineen,
ikuisten honkain huminat,
täht'yömme, kesät kirkkahat,
kaikk'kuvineen ja lauluineen
mi painui sydämeen."

Suomi-neito

Suomi-neito, sinitaivas kumpupilvineen, järvenselkä niemineen ja saarineen, kappale kauneinta Suomea. - Kuva Copyright © Suomen Rautatiemuseo - Creative Commons.

Tunturisusi Sivuston lähteet.
Tunturisuden sivut
Koli - Kuva Copyright © Esko Kurvinen - Creative Commons.

Pyhä Koli

"Taiteilijat suhtautuivat Koliin ja Karjalaan romantisoivasti ja romantiikka lisäsi sekin, että seutu oli suosittu häämatkojen kohde. Eero Järnefeltin sisar Aino ja Jean Sibelius tekivät häämatkan Pieliselle. Kolin maisemien on sanottu innoittaneen Sibeliusta hänen säveltäessään neljättä sinfoniaansa 1909. Yhtenä muita taiteilijoita innostavana tekijänä voidaan pitää Eero Järnefeltiä. Järnefeltin setä toimi kirkkoherrana Kontiolahdella ja Eero tutustui pohjoiskarjalaiseen vaaramaisemaan jo lapsena kulkiessaan setänsä kanssa voinkeruumatkoilla. Kolista tuli Eero Järnefeltille sielunmaisema, jota hän kuvasi maalauksissaan vuosikymmenten ajan." - Yle, Sininen Laulu, Suomen taiteiden tarina.