Sotilaspoika (ruots. Soldatgossen) - säv. Fredrik Pacius - san. Johan Ludvig Runeberg, suom. Paavo Cajander

1. Mun isän' oli sotamies ja nuori, kauniskin,
jo viisitoista vuotisna hän astui rivihin.
Tiens' aina kulki kunniaan,
iloisin mielin kärsi vaan
hän kylmää, nälkää, haavojaan,
mun isän' armahin, mun isän' armahin.

2. Ma lapsi olin, kun hän läks, kun loppui rauha maan,
mut uljasta en käyntiään unhoita milloinkaan;
hattunsa muistan töyhtöineen
ja muodon ahavoituneen
ja kulmakarvat varjoineen, -
ne muistan ainiaan, ne muistan ainiaan.

3. Koht' armeija kun etelään taas kääntyi marssien,
sain kuulla, kuinka aina hän ol' uljas, urhoinen.
Ristinkin sai hän, kuulin näin,
ja toisen kohta jälkeenpäin.
"Ah", aattelin ma mielessäin,
"ken siellä oisi, ken, ken siellä oisi, ken!"

4. Ja talvi lähti, suli jäät, näin kevään joutuvan,
niin kuulin isän kaatuneen kentälle kunnian.
Ma oudoin mielin aattelin
ja huolehdin ja riemuitsin,
ja viikon itki äitikin,
niin vaipui hautahan, niin vaipui hautahan.

5. Lapuan kentäll' isä kuol' lippunsa vierehen;
sodassa, kuulin, vaaleni sen kerran ainoisen.
Utilla, eestä Kustavin,
mun vaarin' uupui hurmeihin,
Lappeella isä vaarinkin,
mies Kaarlen aikuinen, mies Kaarlen aikuinen.

6. Näin heidän kävi, kaikki sai he vertaan vuodattaa;
oi suloista tok' elämää, suloista kuolemaa!
Ken täällä horjuis vanhuuttaan!
Ei, nuorna kuolla eestä maan
ja kunnian ja kuninkaan,
sep' oisi ihanaa, sep' oisi ihanaa!

7. Mä köyhä olen orpo nyt, syön leipää vierahan,
ma turvan, kodin kadotin kanss' isä vainajan;
vaan vaikertaako huolisin!
Korkeemmaks aina kasvankin,
ma poika kelpo sankarin
en joudu hukkahan, en joudu hukkahan.

8. Kun viisitoista vuotta vaan ma kerran täyttää saan,
samaanpa käyn mä taisteluun ja nälkään, kuolemaan.
Miss' ankarimmin luodit soi,
taajimmin tulta salamoi,
en sinne käymätt' olla voi
tiet' isäin astumaan, tiet' isäin astumaan.

Lähetti Erik Niemimäki Heinolassa 1.2.1940. SA-kuva.

Runon - marssilaulun ja sotilasmarssin historiaa

Johan Ludvig Runebergin kirjoittamaan runoteokseen Vänrikki Stoolin tarinat sisältyy runo Sotilaspoika. Se on vuonna 1860 ilmestyneen toisen osan ensimmäinen runo. Fredrik Pacius sävelsi runoon marssipoljentoisen sävelen, ja tällaisena marssilauluna Sotilaspoika on yksi parhaiten tunnetuista ja eniten rakastetuista marssilauluistamme. Lukuisat sukupolvet ovat oppineet sen jo koulujen laulutunneilla, sillä Sotilaspoika on kuulunut koulun laulukirjojen peruslauluihin.

Sotilaspoika henkii ylevää ja koskettavaa, ihanteellista isän- ja isänmaanrakkautta, sekä uhrivalmiutta ja halua puolustaa isänmaata silloin, kun vihollinen rajoilla uhkaa. Poika on vielä lapsonen vain, mutta hän on valmis isänsä lailla astumaan sille tielle, missä ankarimmin luodit soivat ja taajimmin tulta salamoivat. Niin suuri ja ehdoton on runon sisältämä vilpittömyys ja tunteenpalo, että se kostutti vielä itse runoilija Runeberginkin silmänurkan, kansallisrunoilijan vanhuuden päivillä. Monilla tahoilla Sotilaspoikaa on pidetty Runebergin isänmaata ja isänmaanrakkautta ylistävän runouden huipentumana.

Myös kirjailija Sakari Topelius arvosti suuresti Sotilaspoikaa, ja sisällytti sen vuonna 1875 julkaistuun Maamme kirjaansa.

Fredrik Paciuksen säveltämänä marssina Sotilaspoika on Suomen autonomian aikana ollut 7. Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoonan kunniamarssi. Itsenäisyysaikanamme se on ollut vuodesta 1919 alkaen Pohjanmaan Jääkäripataljoonan kunniamarssi. Se on myös sotilaskotisisarten ja Sotilaskotiliiton tunnusmarssi.

Lähetti Erik Niemimäki Heinolassa 1.2.1940. SA-kuva.

Sotilaspojat olivat jatkosodan aikainen Suojeluskuntien maanpuolustusjärjestö asevelvollisuusikää nuoremmille, 12 - 17 vuotiaille pojille. Sotilaspojat olivat osa maanpuolustustyötä. Urheilun ja kasvatuksellisen työn ohessa he osallistuivat kotirintamalla merkittävällä tavalla esimerkiksi raaka-aineiden kierrätykseen teollisuudelle ja polttopuun hankintaan.

Sotilaspojat toimivat myös pelastustehtävissä ja sotilaallisen toiminnan aputehtävissä lähetteinä ja viestimiehinä. Vanhimmat, lähellä asevelvollisuusikää olevat sotilaspojat osallistuivat aseellisiin tehtäviin ilmatorjuntamiehistönä, desanttien etsintäpartioissa ja vartiomiehinä.

Albert Edelfeltin Vänrikki Stoolin tarinoiden kuvitukseen sisältyvä piirros runosta "Sotilaspoika".

Vänrikki Stoolin tarinat

Sotilaspoika (ruots. Soldatgossen) - säv. Fredrik Pacius - san. Johan Ludvig Runeberg, suom. Paavo Cajander

Runon - marssilaulun ja sotilasmarssin historiaa

© tiedonportailla.fi