Sanaristikko eli ristikko eli ristisanatehtävä
Sanaristikko on ajanvietetehtävä, jossa ruudukon tyhjiin ruutuihin tulee muodostaa ruudukon vaaka- ja pystysuorille
riveille annettujen vihjeiden mukaiset sanat. Maailman ensimmäinen sanaristikko oli New York World -lehden joulunumerossa 21.12.1913.
Sen oli laatinut toimittaja Arthur Wynne.
Sanaristikon myöhempi muunnos on kuvaristikko, jossa sanalliset tai kuvalliset viitteet on sijoitettu ruudukkoon.
Sittemmin on kehitetty monia muita ristikkomuunnelmia, kuten tavuristikko, krypto ja piilosana.
Sanaristikkolehti mukaan metsään
Sanotaan, että kun lähtee marjaan taikka muuten vaeltelemaan metsiin, niin kannattaa eksymisen varalta ottaa mukaan
sanaristikkolehti. Jos todella sitten sattuu eksymään, eikä tiedä missä on, voi istua lähimmälle mättäälle
ja alkaa ratkomaan sanaristikkoa. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä varsin pian joku ilmestyy kurkkimaan olkapään takaa
ja neuvomaan ratkonnassa. Hänen avullaan selviytyy sitten ihmisten ilmoillekin.
Sanaristikoiden fakkisanat
Sanaristikoissa esiintyy sanoja, joita ei muuten paljonkaan arkikielestä tapaa. Näitä fakkisanoja ovat
mm. amia, etui, lues, sial, tii, Assen, Kisil, Luna, Seem ja Talita. Ehkä tutuin näistä sanoista monille on tii.
Amia on Pohjois-Amerikassa elävä luukala, etui on ranskaa ja tarkoittaa pientä lipasta tai koteloa, lues tarkoittaa kuppaa, sial maankuoren ulointa kehää ja tii puu- tai
muovinastaa, jonka varasta golfpallo lyödään. Assen on kaupunki Hollannissa, Kisil joki Turkissa, Luna roomalaisten kuun jumalatar,
Seem Noan poika Vanhassa testamentissa ja Talita Ison Karhun tähti.
Ainakin sanaristikoiden laatijat pitävät huonoina ristikkoina sellaisia ristikoita, joissa on fakkisanoja.
Kielitieteilijät ovat erilaisin perusteluin päätelleet, että ”suomen kielen todennäköisin” sana on kani.
Siksi kanikin esiintyy lukemattomissa helpoissa ristikoissa. Niissä tuttuja sanoja ovat myös asat ja ansari. Televisioiden kohdalle ristikoissa tulee aina asat ja kasvihuone on tietenkin ansari.
Ristisanatehtävät Suomessa
Suomen ensimmäinen sanaristikko julkaistiin 5.2.1925 Nuori Voima -lehdessä. Sen laatija oli joko päätoimittaja Ilmari Jäämaa tai avustaja Yrjö Karilas.
5.2.1925 Helsingin Sanomissa ja Uudessa Suomessa julkaistiin ilmoitus: Suomen ensimmäinen ristisanatehtävä julkaistaan Suomen Kuvalehdessä 7.2.1925. Laatijan nimimerkki on Suometar.
(Sittemmin on selvitetty, että nimimerkin takana oli Seere Salminen).
Ilkan Perhepiiri-liitteessä julkaistiin sanaristikko 7.2.1925.
Koko perheen sanaristikkopeli vuosikymmenten takaa. Peli on ollut käytössä arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelemassa, vuonna 1908 valmistuneessa Håkansbölen kartanossa.
Peli on sijainnut kartanon tyttöjenhuoneessa tai 2. kerroksessa sijainneessa kouluhuoneessa. - Kuva Copyright Vantaan kaupunginmuseo.
Suomen ensimmäinen kuvaristikko julkaistiin 20.3.1955 Helsingin Sanomissa, laatijana Osmo Kaila. Nykyisin 85-90 prosenttia julkaistuista ristikoista on kuvaristikkoja.
Nykyisin Suomessa on noin 150 ristikon laatijaa ja toteuttajaa. Heistä ammattilaisia on noin 30.
Sanaristikkojen laatijoita ja ratkaisijoita varten perustettiin 21.11.1981 sanaristikkoseura Sanasepot ry.
Kymmenen yleisimmän ristikkosanan listassa on vain yksi konsonanttialkuinen ja vokaalialkuisista peräti seitsemän alkaa a:lla.
Konsonanttialkuinen sana, joka on "taas", onkin yleisin sana sanaristikoissa.
Sanaristikoiden yleisimpiä sanoja ovat 1) taas,
2) alas,
3) asat,
4) anis,
5) alus,
6) asut,
7) osat,
8) aita,
9) Aral ja
10) isot.