Kissa tarkkailee - ja kissaa tarkkaillaan

Kissa on omien polkujensa ylväs kulkija, joka yleensä aina tyynesti tarkkailee muuta maailmanmenoa. Tulevien säiden innostunut ennustaja kyllä tarkkailee myös puolihuomaamattomasti kissaa niin, että kissa ei sitä edes huomaa. Kissan käytös kertoo tulevista säistä monenlaista. Esimerkiksi, jos kissa nukkuu nenä ylöspäin, on tulossa myrsky.

Eläinkunta - nisäkkäät, linnut ja hyönteiset paljastavat käytöksellään tulevien säiden saloja

Suomen kansa on viisaasti ennustanut tulevia säitä mitä erilaisimmista asioista ja ennusmerkeistä, tuulista, pilvistä ja monenlaisista muista tarkkailukohteista ja luonnonilmiöistä.

Eläinkunnan edustajat, sekä nisäkkäät, linnut, että hyönteiset ovat myös omalla käyttäymisellään viestineet tarkkaavaiselle havainnoitsijalle tulevista säistä mitä erilaisimpia tietoja. Ikkunan takana kurkkivat talitiainen on tiennyt pakkasta ja pihamaalle hyppimään lennähtänyt harakka puolestaan pyryjä.

Varis

Vares raakkuu aamusella päiväksi sadetta - tai huutaa iltasella huomiseksi hyvää säätä

Kuvassa oleva varis, eli "vares", on luonnollisestikin ollut raakkumisineen sateentuoja. Ei voi kuitenkaan sanoa, että se olisi entisinä aikoina ollut aina välttämättä pahaa ilmaa ihmisille raakkuva lintu, sillä oikea-aikainen sade on ollut ennen vanhaan, kuten nyttenkin, maanviljelyksessä aivan välttämätöntä.

Osuuko vares sitten raakkumaan sadetta juuri silloin, kun sitä tarvittaisiin laidunten ja viljan kasvuun - vai osuuko varesrukka raakkumaan kaatosateita juuri silloin, kun tarvittaisiin heinäpoutia, onkin jo eri juttu. Kuten tässäkin tilanteessa, niin yleensäkin säässä ja säiden ennustamisessa on ihan vastakkaisia ja päinvastaisia odotuksia, toiveita ja näkökulmia. Se, että mikä niistä milloinkin toteutuu, on ehkä juuri koko ennustamisen ja sen osumisen kulmakivi.

Säätä ennustavissa kansanviisauksissa usein ihan melko samakin ilmiö voi ennustaa ihan päinvastaisia säitä. Kun vares raakkuu aamusella, se tietää päiväksi pahaa säätä - mutta jos varis huutaakin vasta illansuussa - se tietääkin seuraavaksi päiväksi hyvää säätä. Variksen ääntelyistä aamulla tai illalla seuraa siis ihan päinvastainen sääilmiö, kuten myös esimerkiksi aamunruskosta seuraa huonoa säätä ja illanruskosta seuraavaksi päiväksi lempeää ja kaunista säätä. On lisättävä sellainen tarkennus, että varis kuitenkin aamusella "raakkuu" - mutta iltasella "huutaa".

Miten sääennusteet toteutuvat

Ei ole kai olemassa mitään tutkimuksia siitä, miten vanhaan kansanviisauteen perustuvat, sananparsissa ilmaistut sääennusteet ovat satojen vuosien aikana oikeaan osuneet. Sään ennustaminen on aina vaikeaa. Nykyajan sääennustajat, tieteitä ja tietokoneita ennustamisessaan hyödyntävät meteorologit eivät hekään aina osu oikeaan. Eivätkähän he toki hyvin pitkän ajan sääennusteita, puolenkin vuoden päähän, teekään kansan tapaan.

Kansanperinteen avulla voidaan, kaiken muun ohessa, myös piirtää kulloistakin ajankuvaa ja siirtää ajatuksia sitä kautta "juurillemme", vastapainoksi tälle informaatioähkyajalle.

Kevään säitä - ennusmerkkejä antamassa eläinkunta

Pitkää kevättä se koro (palokärki) huutaa.

Kuikka kun hihkaisee ensimmäisen kerran, niin kolmen päivän päästä se hihkaisee selällä (eli järvi on sula).

Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.

Kun kuulet kurjen äänen, älä mene lammenjäälle (jää on niin heikkoa, ettei se kestä kävellä).

Kun kuulet kuovin äänen, älä mene järven jäälle.

Jos teeri alkaa soida pian kynttilältä (2.2.), tulee keväästä hyvä ja tasainen.

Mateenkudun siirtyminen pitkälle maaliskuulle ennustaa pitkää kevättä.

Mitä on päivä pääsiäisenä, sitä sää sären kutuna. (Sären kutuaika oli muinoin tärkeä, koska keväällä oli ruokavaroista puute. Sären kutu on suunnilleen jäiden lähdön aikaan - jos silloin on myrskyisä sää, on särjen pyynti mahdotonta).

Jos sammakonpoika Erkkinä (18.5.) elää, niin ruis Jaakkona (25.7.) helää.

Käki Erkin (18.5.) kainalos, pääskynen pivon pohjas. (Erkki on käen kukuntapäivä).

Huutaa käki Vappuna hongan kolostakin.

Kun kukko Sipin päivänä (15.2.) kulpasta juo, niin Maariana (22.-28.3.) isosta allikosta.

Kun kuovi kuikahtaa, niin lumi luikahtaa.

Käki tuo suven sanoman, pääsky päivän lämpimän.

Vapun on pääskyinen pivossa, käki Erkin kainalossa.

Metsäkana alkaa laulaa Matilta (24.2.).

Ei yksi pääsky kesää tee.

Jos kurijilla on kevväällä näläkä, ku ne tuullee lämpimiltä mailta, on se huonon vuojen merkki.

Poutaa, paistetta ja lämmintä - ennusmerkkejä antamassa eläinkunta

Varis huutaa iltasella huomiseksi hyvää säätä.

Kun heinäsirkka sirisee, tulee pouta.

Kun hämähäkit sateella kutovat ja työskentelevät vilkkaasti, tulee kohta pouta.

Etana, etana näytä sarves, onko huomenna pouta.

Käki tuo suven sanoman, pääsky päivän lämpimämmän.

Harakka poutaa nauraa (kun vares puolestaan raakkuu sajetta).

Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun hyttyset tanssivat illalla. (Poromiesten uskomus)

Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun kaakkurilintu ääntelee: "ka ko kako". (Poromiesten uskomus)

Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun kaikki linnut laulaa helistelevät heti aamusta alkaen. (Poromiesten uskomus)

Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun kapustarinta laulaa: "pipel tiril tiril". (Poromiesten uskomus)

Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun käki kukkuu kauniisti. (Poromiesten uskomus)

Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun paarmat lentää hurraavat hyvillään aamusta alkaen. (Poromiesten uskomus)

Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun pääskyset lentävät ja piuvaavat iloisesti korkealla. (Poromiesten uskomus)

Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun pöllöt huutavat yöllä. (Poromiesten uskomus)

Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun sinirinta laulelee kaikin mahdollisin tavoin, ja soittaa toisinaan tiukua. (Poromiesten uskomus)

Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun taivaanjaara syöksyy nopeasti korkealta maata kohti. (Poromiesten uskomus)

Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun taivaanjaara ääntää: "hu-hu-hu". (Poromiesten uskomus)

Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun valkoviklo laulaa: "hykly kaataa". (Poromiesten uskomus)

Kaunista ja kuivaa säätä on odotettavissa, kun muurahaiset pysyttelevät kekonsa pinnalla.

Eskeliltä (Esko) (12.6.) ensimmäiset (sääsket). Etelämpänä Esko (12.6.) tuo ensimmäiset paarmat.

Kaunista säätä on tiedossa, kun hyttyset tanssivat iltasella kovasti.

Kaunista säätä on tiedossa, kun heinäsirkka sirisee.

Kaunista säätä on tiedossa, kun pöllö huutaa yöllä.

Kaunista säätä on tiedossa, kun hämähäkki kutoo verkkojaan.

Kaunista säätä on tiedossa, kun pääskyset lentävät korkealla.

Kapustarinta (Pluvialis apricaria) on poromiehille tärkeä, säitä ennusteleva lintu. Sen erilaisista lauluista he tietävät mm. sen, milloin kesäsäät ovat kylmenemässä tai lämpenemässä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Kari Pihlaviita

Kuu kesään

Kuu kiurusta kesähän,
puolikuuta peipposesta,
västäräkistä vähäsen,
pääskysestä ei päivääkään.

Kuu kiurusta kesähän,
viikko vitsalintuisesta.

Kuu leivosesta kesähän,
puoli kuuta pulmusesta,
viikko vitsalintuisesta,
tuskin päivää pääskyisestä.

Kuu lierusta kesähän, viikko vitsalintuisesta.

Kuu kiurusta kesään,
puolikuuta peipposesta,
viikkokausi kivenviasta,
yksi päivä pääskysestä,
västäräkistä ei vähäkään.

Kuu kesään kirviäisestä,
vähä västäräkkisestä.

Kuu kiurusta kesäh,
puoli kuuta peiposesta,
västäräkistä ov vähäni.

Kuu kiurusta kesäh,
puoli kuuta peiposesta,
peätskyst ei ni päivöä,
keästä ei ni keättävöä.

Kuu on kiurusta kesäh,
puoli kuuta peiposesta,
viikko vitsalintusesta,
väistärikist ei vähöänä,
ta peätskysest ei päivöäkänä.

Erityisasemassa hämähäkit

Hämähäkit ovat eläinkunnan luotettavimpia sään ennustajia. Jos hämähäkin annetaan olla ja elää rauhassa ikkunan pielessä, missä sen toimia voidaan aina välillä tarkata, havaitaan sen tarkasti ennustavan ilman muutokset.

Sateen ollessa tulossa ei hämähäkki kudo verkkoansa, mutta tekee sitä kyllä ahkerasti kaunista ilmaa hankkiessa.

Myrskyn tullessa hämähäkki vahvistaa verkkoansa vahvemmilla langoilla, ja toisinaan vetää osan niistä takaisinkin, pelätessään myrskyn niitä särkevän. Tarkalla huomioiden teolla hämähäkkejä tarkkaileva tulee pian hämähäkin kaikki toimet ymmärtämään, sillä ne ovat niin luonnolliset.

Kylmää kesäsäätä - eläinkunnan enteitä

Kylmää kesäsäätä on tulossa, kun kapustarinta ääntelee: "pi pi-i, tiril tiri". (Poromiesten uskomus)

Kylmää kesäsäätä on tulossa, kun peipponen ryhtyy sylkemään: "yyvit, yyvit". (Poromiesten uskomus)

Kylmää kesäsäätä on tulossa, kun sinirinnan kieli menee kankeaksi, eikä se saa tulemaan kaunista ääntä lainkaan. (Poromiesten uskomus)

Kylmää kesäsäätä on tulossa, kun tiaiset ja muut pikkulinnut istuvat nuopeina puiden oksilla, eivätkä halua laulaa. (Poromiesten uskomus)

Ilimat jeähtyy, kun surviaiset tanssii.

Huuhkaja huutaa huonua ilimaa.

Sadetta myrskyä, tyyntä, tuulta ja ukkosta - eläinkunnan enteitä

Vesisadetta on tulossa, kun vesilinnut rannalla itseänsä puhdistelee ja höyheniänsä kynii.

Vesisadetta on tulossa, kun sisiliskot makaavat koloissaan.

Varis raakkuu aamusella päiväksi pahaa säätä.

Varisten parveilu ennustaa sadetta.

Varisten iltalennon suunta kertoo seuraavan aamun tuulensuunnan.

Lehmät tietää milloin tulee ukkonen.

Jos pääskyt lentävät matalalla, tulee sade.

Kun kissa syö heinää, se tietää sadetta.

Saje on tulosa, kun kissa ruohuva syö.

Kun ojakonnat kurnuttaa, silloin tuleepi sade.

Kun aamulla karjan kynteen sataa, niin sade lakkaa puoliltapäivin.

Sateen edellä kuikka huutaa.

Itä ei lakkaa tuulemasta eikä ankka huutamasta ennen kuin sataa.

Itätuuli kiskoo sadetta.

Itätuuli vie kalatkin kattilasta.

Vares sajetta raakkuu (kun harakka puolestaan poutaa nauraa).

Jos muurajaiset nousee puuhun, tullee vesisaje.

Myrsky tulee, jos kalat alkavat hyppiä. (Poromiesten uskomus)

Myrsky tulee, jos kissa nukkuu nenä ylöspäin. (Poromiesten uskomus)

Myrsky tulee, jos riekot nauraa räkättelevät. (Poromiesten uskomus)

Vesisadetta on tulossa, kun hiiret ovat kaataneet heinää kumoon. (Poromiesten uskomus)

Vesisadetta on tulossa, kun hyttyset ovat vihaisia. (Poromiesten uskomus)

Vesisadetta on tulossa, kun kaakkuri ääntelee: "var luk, var luk". (Poromiesten uskomus)

Vesisadetta on tulossa, kun kaakkurit huutelevat järvellä. (Poromiesten uskomus)

Vesisadetta on tulossa, kun kissa kynsii tuolin jalkoja. (Poromiesten uskomus)

Vesisadetta on tulossa, kun kissa pesee naamaansa. (Poromiesten uskomus)

Vesisadetta on tulossa, kun kissa tai koira syö heinää. (Poromiesten uskomus)

Vesisadetta on tulossa, kun kuovit ja kurjet huutavat. (Poromiesten uskomus)

Vesisadetta on tulossa, kun muurahaiset nousevat puihin. (Poromiesten uskomus)

Vesisadetta on tulossa, kun pääskyset piuvaavat oikein matalalla. (Poromiesten uskomus)

Vesisadetta on tulossa, kun sammakko lähtee loikkimaan kuivalle maalle. (Poromiesten uskomus)

Vesisadetta on tulossa, kun taivaanjaara ääntää vanhan hevosen lailla. (Poromiesten uskomus)

Vesisadetta on tulossa, kun vaadin nuolee vasaansa. (Poromiesten uskomus)

Vesisadetta on tulossa, kun vesilinnut pesevät itseään. (Poromiesten uskomus)

Kun porsaalla on korsi suussa, tulee sade.

Tulee sade, kun kärpäset purevat kovasti.

Kun kalat hyppivät vedestä, niin silloin tulee sade.

Palokärjen mukana tulee sade.

Sateen edellä palokärki ruikuttelee "mamman piikaa".

Jos kissa piehtaroepi, niin sae tulloo.

Sadetta on tiedossa, kun pääskyset lentelevät liki veden pintaa.

Sadetta on tiedossa, kun palokärki "tillaa".

Sadetta on tiedossa, kun isot linnut pesevät itseään.

Sadetta on tiedossa, kun kissa pesee itseään.

Sadetta on tiedossa, kun siat lähtevät illalla liikkeelle.

Sadetta on tiedossa, kun kukko kiekuu poikkeukselliseen aikaan.

Sadetta on tiedossa, kun kanat kylpevät tuhkassa.

Sadetta on tiedossa, kun mehiläiset tekevät pitkiä lentomatkoja.

Sadetta on tulossa, kun kimalaiset eivät tule ulos pesästään.

Sadetta on tiedossa, kun hämähäkit pysyttelevät suojuksissaan.

Sadetta on tiedossa, kun ravut nousevat vedestä maalle.

Sadetta on tiedossa, kun siipimuurahaisia ilmestyy alakiville.

Sadetta on tiedossa, kun ojakonna kurnuttaa.

Sadetta on tiedossa, kun kärpäset ovat niin vihaisia, että lentävät korvaan.

Sadetta on tiedossa, kun lammas hypähtelee korkealle.

Koska hyttyset paljon hevosia leikkaa, silloin on sade läsnä.

Koska sammakko aamulla paljon parkuu, silloin on sade läsnä.

Jos lehemä puistaa ihtijään paskantaesa, tullee saje.

Jos lehemä tullee laitumelta kotia illalla, että on heinätukko suupielesä, tullee saje.

Kun talitiainen alkaa nokkia ikkunan takana, tietää se kylmää ja pakkasta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Sergey Yeliseev

Linnut