Kuva yllä: neiti Holmström Luxor-radion kanssa Tammisaaressa joulukuussa 1953. - Kuvaaja Bror Brandt, kuva Museovirasto.

Radion historia - Suomi

Suomessa lähetettiin ensimmäinen yleisölle suunnattu radiokonsertti tammikuussa vuonna 1923. Tämä tapahtui Nuoren Voiman Liiton talvijuhlien yhteydessä erään amatöörin laitteilla. Saman vuoden 1923 keväällä aloitti lähetyskokeilunsa radiopioneeri Arvi Hauvonen Tampereella. Nämä kokeilut johtivat säännölliseen yleisradiotoimintaan. Tätä varten perustettiin erityinen yhtiö, Oy Yleisradio Ab vuonna 1926.

Yleisradiotoiminta kehittyi voimakkaasti 1930-luvulla, jolloin se saavutti kaikkialla suuren kansallisen ja kansainvälisen merkityksen sekä vaikutti monin tavoin ajan muotivirtauksiin ja mielipiteisiin. Television yleistyminen 1950-luvulta alkaen rajoitti aluksi jonkin verran ääniradion kehitystä, mutta myöhemmin se on toiminut kilpailijana vain pontimena yhä paremmalle ohjelmatuotannolle.

Putkiradio vuosilta 1951 - 1952. Valmistaja Oy Fenno-Radio Ab, Suomi. Radion mitat 28,6x18,3x16,7 cm. Kotelo bakeliittia.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Sami Nordlund

Radio Suomessa 1940 - 1950 - 1960-luvuilla. - Radiota kuunneltiin ennen 1960-luvulla alkanutta television aikakautta hyvin paljon. Olihan radio käytännössä ainut sähköinen media. Tavallisen radionkuuntelijan kannalta tärkeimpiä ja kuunnelluimpia ohjelmia olivat uutisten ja muiden ajankohtaisohjelmien ohessa urheilulähetykset, erilaiset musiikkiohjelmat ja musiikilliset iltamat, moninaiset viihdeohjelmat, tietokilpailut ja kuunnelmat, joiden joukossa oli useita suosittuja sarjojakin.

Sodan jälkeen radio eli kulta-aikojaan. Radiolupien määrä ylitti puolen miljoonan rajan. Markkinoita riitti myös kotimaiselle radioteollisuudelle. Kodeissa kuunneltiin Metsäradiota, Työmiehen tuntia, Pienoisparlamenttia, Kankkulan kaivoa, Markus-setää ja Kalle Kustaa Korkin seikkailuja.

Kannettavat transistoriradiot yleistyivät 1950-luvulta alkaen, mikä teki radiosta entistä helpommin kuljetettavan.

Radion vaikutus

Radion leviäminen maailmalla oli merkittävässä roolissa tiedon, viihdykkeen ja kulttuurin levittämisessä. Se yhdisti ihmisiä yli rajojen ja antoi äänen myös tavallisille kansalaisille. Radion ansiosta uutiset ja musiikki levisivät nopeasti, ja siitä tuli keskeinen osa modernia yhteiskuntaa. Nykyään radio on edelleen tärkeä viestintäväline erityisesti kriisitilanteissa ja alueilla, joissa internet-yhteys on rajoitettua.

Radion historia on siis tarina ihmisen halusta yhdistää, viestiä ja jakaa tietoa – ja se on edelleen elinvoimainen osa meidän arkeamme.

Eric Magnus Campbell Tigerstedt, 1910. Kuva Museovirasto.

Suomen tiedemiehet ja radio

Suomella on ollut merkittävä rooli radioteknologian kehityksessä, ja useat suomalaiset tiedemiehet ja insinöörit ovat antaneet ratkaisevan panoksensa alalla. Erityisesti yksi tunnetuimmista ja vaikutusvaltaisimmista suomalaisista radioteknologian kehittäjistä on Eric Tigerstedt (1887–1925), jota on kutsuttu "Suomen Edisoniksi". Tigerstedt oli monipuolinen keksijä, ja hänellä oli merkittävä rooli varhaisen radioteknologian kehittämisessä. Hän kehitti muun muassa parannuksia radiovastaanottimiin ja -lähettimiin, ja hänen patenttinsa vaikuttivat radiolaitteiden kehitykseen.

Toinen merkittävä suomalainen radioteknologian alalla on Yrjö Neuvo (s. 1943), joka on tunnettu erityisesti langattomien kommunikaatioteknologioiden kehittämisestä. Neuvo on vaikuttanut merkittävästi digitaalisen signaalinkäsittelyn ja radioteknologian alalla, ja hänen työnsä on ollut tärkeää esimerkiksi matkapuhelin- ja langattomien verkkojen kehityksessä.

Lisäksi Nokia, suomalainen telekommunikaatioyhtiö, on ollut keskeisessä roolissa radioteknologian ja langattomien kommunikaatioiden kehityksessä. Vaikka Nokia tunnetaan parhaiten matkapuhelimistaan, yhtiö on myös vaikuttanut merkittävästi radioteknologian kehitykseen, erityisesti langattomien verkkojen ja radiolinkkien osalta. Nokia on ollut mukana kehittämässä 2G-, 3G-, 4G- ja 5G-teknologioita, jotka perustuvat radioteknologian kehitykseen.

Suomen panos radioteknologian kehitykseen on siis ollut merkittävä, ja maalla on ollut useita vaikutusvaltaisia tiedemiehiä ja insinöörejä, jotka ovat edistäneet alan kehitystä.

Mittaustauot ja aikamerkit

Omalla tavallaan hyvin tärkeitä olivat radiolähetyksissä takavuosina myös mittaustauot ja aikamerkit. Erityisesti aikamerkit olivat kuuntelijoille usein suorastaan elintärkeitä.

Takavuosina Yleisradion radiolähetykset keskeytyivät legendaaristen, keskellä päivää pidettyjen lähetysketjun mittaustaukojen johdosta: "Seuraa ohjelmansiirtoketjun mittaustauko..." Mittaustauon aikana radiosta kuului yhtäjaksoista, tasaisena jatkuvaa, korkeaa piip-ääntä.

Ajan seuraaminen on toki aina ollut tärkeää, mutta jotakin korostuneen tärkeää ja juhlavan tenhoavaa tuntui olevan entisten aikojen aikamerkeissä. Ylen oman historiikinkin mukaan Aikamerkki on ollut Yleisradion merkittävimpiä ohjelmia, radioklassikko. Aikamerkki on ollut yksi niistä Yleisradion ohjelmanumeroista, jotka ovat eniten vaikuttaneet jokapäiväiseen ihmiselämään. Kellonlyömät ilmoitettiin gongilla, jonka tuloon kuuluttaja ilmoitti olevan "vielä viisi sekuntia". Aikamerkki uudistettiin kesäkuussa 1963. Vanha viiden sekunnin kuulutus korvattiin tuolloin viidellä piippauksella, joita seurasi kuudes piippaus ja gongi.

"Jos kuuluu musiikkia, on kysymyksessä ulkomainen asema, jos taas pärinää, on jokin asia hullusti, ja jos lähetyksessä on vikaa, on se kotoisin Helsingistä". - Ohjeita suomalaiselle radionkuuntelijalle vuonna 1924.

Onnellinen radionkuuntelija

Radion kuuntelun on aina katsottu olevan osa nykyaikaisen, ulkomaailmastakin kiinnostuneen ihmisen elämää. Samalla radio liittyy siihen rauhaan, onneen ja harmoniaan, jota ihmiset kokevat kodeissaan, suojassa maailman myrskyiltä.

Salora 772V. Putkiradio vuodelta 1952. Valmistaja Salora, Suomi. Radion mitat 56,8x34,2x22,5 cm. Kotelo puuta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Sami Nordlund

Radioiden valmistuksen historia Suomessa

Radioiden valmistus Suomessa on pitkä ja merkittävä osa suomalaisen tekniikan ja elektroniikkateollisuuden historiaa. Suomalaiset yritykset ovat valmistaneet radioita sekä kotimarkkinoille että vientiin, ja niiden tuotteet olivat tunnettuja laadukkuudestaan ja innovatiivisuudestaan. Tässä on katsaus radioiden valmistuksen historiaan Suomessa sekä nykytilaan:

1. Varhaiset vuodet (1920–1930-luvut). - Radiot tulivat Suomeen 1920-luvulla, ja ensimmäiset suomalaiset radiovalmistajat aloittivat toimintansa tällä aikakaudella.

Helvar (perustettu 1921) oli yksi ensimmäisistä suomalaisista radiovalmistajista. Yhtiö valmisti radiovastaanottimia ja tuli tunnetuksi erityisesti merenkulun ja ilmailun radioista.

Salora (perustettu 1928) aloitti radiovalmistuksensa 1930-luvulla ja kasvoi nopeasti merkittäväksi toimijaksi.

2. Kotimaisen radioteollisuuden kulta-aika (1940–1970-luvut). - Toisen maailmansodan jälkeen radiovalmistus kasvoi voimakkaasti, ja suomalaiset radiot olivat suosittuja sekä kotimarkkinoilla että vientimarkkinoilla.

Salora ja Luxor (perustettu 1923) olivat merkittäviä radiovalmistajia. Molemmat yritykset valmistivat laadukkaita kotitalous- ja autoradioita.

Radiola (perustettu 1925) oli toinen merkittävä suomalainen radiovalmistaja, joka tunnettiin erityisesti korkealaatuisista radiovastaanottimistaan.

Tänä aikana radiot olivat usein puukoteloisia ja niissä käytettiin putkiteknologiaa. Niiden design oli usein koristeellinen ja aikakauden tyyliä heijastava.

3. Teknologian kehitys ja transistorit (1960–1980-luvut). - 1960-luvulla transistoritekniikka alkoi korvata putkitekniikan, mikä mahdollisti pienempien ja kevyempien radioiden valmistamisen.

Suomalaiset yritykset, kuten Salora ja Luxor, siirtyivät transistoritekniikkaan ja alkoivat valmistaa kannettavia matkaradioita ja autoradioita.

Tänä aikana suomalaiset radiot olivat kilpailukykyisiä myös kansainvälisillä markkinoilla.

4. Konsolidoituminen ja kansainvälistyminen (1980-luvulla). - 1980-luvulla radioteollisuus alkoi keskittyä kansainvälisille markkinoille. Salora ja Luxor yhdistyivät vuonna 1984, ja syntyi Nokia-Mobira Oy, joka keskittyi elektroniikkatuotteisiin, mukaan lukien radiot.

Nokia myi radiovalmistuksen vuonna 1996 Hongkongin Semi-Techille, ja suomalainen radiovalmistus hiipui.

Nykytila

Kotimainen radiovalmistus on loppunut. - Suomessa ei enää valmisteta radioita. Viimeiset suomalaiset radiovalmistajat, kuten Salora ja Luxor, sulautuivat kansainvälisiin yrityksiin, ja tuotanto siirtyi halpatuotantomaihin.

Suomalaiset teknologiat radioissa. - Vaikka radioita ei valmisteta Suomessa, suomalaiset yritykset ovat edelleen mukana radioihin liittyvässä teknologiassa. Esimerkiksi Digita huolehtii digitaalisten radioverkkojen ylläpidosta Suomessa.

Vanhojen radioiden keräily ja kunnostus. - Vanhat suomalaiset radiot, kuten Saloran, Luxorin ja Radiolan valmistamat mallit, ovat nykyään keräilykohteita ja osa suomalaisen tekniikan historiaa. Niiden design ja laatu herättävät edelleen ihailua, ja niitä säilytetään museoissa sekä yksityisissä kokoelmissa.

Perintö ja nostalgia

Suomalaiset radiot olivat tunnettuja laadukkuudestaan ja innovatiivisuudestaan. Ne olivat tärkeä osa suomalaisen elektroniikkateollisuuden historiaa.

Vanhat suomalaiset radiot, kuten Saloran ja Luxorin valmistamat mallit, ovat nykyään keräilykohteita ja osa suomalaisen tekniikan historiaa. Niiden design ja laatu herättävät edelleen ihailua, ja niitä säilytetään museoissa sekä yksityisissä kokoelmissa.

"Yhteenvetona: radioiden valmistus Suomessa oli merkittävä osa suomalaisen elektroniikkateollisuuden historiaa 1900-luvulla, mutta se hiipui kansainvälistymisen ja tuotannon siirtyessä halpatuotantomaihin. Nykyään suomalaiset yritykset keskittyvät enemmän teknologiaan ja sisältöihin kuin itse laitteiden valmistukseen."

Lähteet
*Wikipedia
*Radiomuseum
*Elävä arkisto: Yleisradion aikamerkki
*Elävä arkisto: "Seuraa ohjelmansiirtoketjun mittaustauko..."
*http://www.asaradiomuseo.fi
*Suomen Radiohistoriallinen Seura ry, Keskustelufoorumi: Radioiden tunnistusta
*Elävä muisti: Hugo Ahlberg ja Nelostie