Kannettava kasettiradio eli radionauhuri - CD-radiosoitin

Matkaradioiden kehityksen huippua edustavat kannettavat, stereona ääntä toistavat kasettiradiot. Niissä radioon on yhdistetty C-kasettia hyödyntävä kasettisoitin. Koska useinkin suurin on kauneinta, olivat nämäkin laitteet lopulta kooltaan suorastaan valtavia. Kun alkuaikoina matkaradioista tehtiin, transistorienkin avulla, pieniä - niin C-kasettinauhurin aikakaudella siirryttiin koossa kohti toista ääripäätä. Näitä jättiläisiä edustivat Boom Boxit eli Ghetto Blasterit.

Kannettavuudestaan huolimatta nämäkin laitteet sijoittuivat kodeissa enimmäkseen pysyvästi paikoilleen, pöydille ja hyllyihin, pöytäradioiden tapaan.

C-kasetin jäätyä historiaan sen sijalle radioiden yhteyteen on sijoitettu muita musiikkisoittimia, kuten CD ja iPod. Tiedonsiirrossa hyödynnetään Bluetoothia.

Kannettava kasettiradio on eräänlainen kulttuurinen ikoni, joka tarjoaa yksinkertaisen mutta tehokkaan tavan nauttia musiikista ja radiosta siellä missä haluaa. Sen monipuolisuus ja helppokäyttöisyys tekivät siitä suositun niin nuorten kuin aikuistenkin keskuudessa. Vaikka nykyaikana digitaaliset laitteet ovat korvanneet kasettiradiot monilta osin, niillä on edelleen tärkeä paikka musiikkihistorian ja nostalgiakulttuurin osana.

Kannettava kasettiradio on siis enemmän kuin vain musiikkilaite; se on symboli aikakaudelle, jolloin musiikki ja viihde olivat keskeisessä osassa arjen iloja ja yhteisöllisyyttä.

JVC RC-M90

Laitteen englanninkieliset nimitykset Ghetto blaster ja Boom Box ("ghettoräjäytin, pommilaatikko") viittaavat äänentoiston voimaan. Vuonna 1981 esiteltyä JVC M90:tä monet pitävät "Boom Boxien kuninkaana". Laite on boombox-keräilijöiden toivelistan halutuimpia kohteita ja hinnat ovat sen mukaisesti hyvin korkeat. 1980-luvun alussa JVC M90 maksoi 500 - 600 dollaria. Jos nykyisin onnistuu löytämään hyväkuntoisen, myynnissä olevan JVC M90:n, joutuu siitä maksamaan tuhansia euroja.

Ghetto blaster eli boom box

Ghetto blaster, joka tunnetaan myös nimellä boom box, on kannettava musiikkisoitin, joka yhdistää radion, kasettinauhan toiston ja usein myös CD-soittimen. Se on varustettu sisäänrakennetuilla kaiuttimilla, mikä tekee siitä itsenäisen ja helposti kuljetettavan musiikkijärjestelmän. Boom boxit olivat erityisen suosittuja 1980-luvulla, ja niistä tuli merkittävä osa hip-hop-kulttuuria ja katutaidetta.

Ghetto blasterit ovat yleensä melko suuria ja painavia, ja ne toimivat usein paristoilla tai verkkovirralla. Niiden suosio johtuu niiden monipuolisuudesta ja siitä, että ne mahdollistivat musiikin kuuntelun missä tahansa, oli kyseessä sitten kadunkulma, puisto tai ranta. Nykyään boom boxit ovat vähemmän yleisiä digitaalisten musiikkisoitinten ja langattomien kaiuttimien aikakaudella, mutta niillä on edelleen nostalginen arvo ja ne ovat suosittuja keräilykohteita.

Akai AJ-530. Japanilainen kasettiradio - vuosi 1981.

Akai CE2300. Japanilainen kuuden kaiuttimen CD-radiosoitin.

Sharp GF-9494. Japanilainen radionauhuri. 4-kanavainen kaiutinjärjestelmä, kaksi 18 cm bassokaiutinta. Mitat 55,6x31,0x13,6 cm, paino 7,9 kg. - Kuva Copyright © Stephen Michael Barnett - Creative Commons.

Crown SZ-5100. Japanilainen Crown valmisti 1970- ja 1980-luvuilla useita erilaisia kasettiradioita. Kuvan laite vuodelta 1988.

C-kasetti

Hollantilainen Philips kehitti ja julkaisi C-kasetin Euroopan markkinoille 31. elokuuta 1962 Berlin Radio Show -tapahtumassa. Matkaradioon yhdistettynä C-kasettinauhuri mullisti musiikin kuuntelun. Kasetteja myytiin valmiiksi äänitettyinä, mutta sen avulla oli mahdollista äänittää suoraan radiosta omaa mielimusiikkiaan. Kaikki nuoret omistivat 1970-luvulta 1980-luvulle oman C-kasettinauhuri-radionsa.

Philips D8444 "Power Player"

1980-luvun alkupuolen suurikokoinen, 5-kaiuttiminen kasettiradio Philips D8444, oli Boom Boxien kultakauden näyttävä edustaja. Laitteen mitat ovat 54x33x14 cm ja paino 6,5 kg.

Tällainen kasettiradio teki vaikutuksen sekä suurella koollaan, että myös säätimien runsaudella. Laitteen kuuntelija koki olevansa lähes kuin studiopöydän äärellä. Radiossa olivat kaikki aaltoalueet, pitkät, keskipitkät, lyhyet ja ULA eli FM. Philips D8444 oli aikanaan hyvin suosittu, sitä myytiin paljon ja netissä sitä myydään myyntipalstoilla edelleenkin.

Lasonic i-931

Taiwanilainen Lasonic Electronics Corporation aloitti kannettavien audiolaitteiden valmistuksen vuonna 1978. Lasonic i-931 on 1980-luvun TRC-931:n 2000-luvun moderni versio, jossa musiikkisoittimena kasettinauhurin sijasta on iPod.

Kriitikot sanovat, että tässä vastaanottimessa suurin osa on muovia ja ilmaa ja koko laite olisi helposti voitu tehdä puolta pienemmäksi. Laitteen mitat ovat 71,1 x 33 x 33 cm ja paino 7,7 kg. Laitteen tekniikka pitää kuitenkin sisällä monia hienoja puolia. Näitä ovat iPod, kuuloke-, mikrofoni- ja AV-liitäntä, SD-muistikorttiliitäntä, MMC-liitäntä MP3:lle, USB-portti sekä LCD-näyttö.

Radion puolella radiokanavia voi asettaa 20 kappaletta suosikkeihin. Luonnollisestikin tässä iPod-radiossa on myös kello herätysmahdollisuuksin. Ja monenlaisia muita hienouksia.

Lasonic i-931:n sanotaan sopivan sellaiselle ihmiselle, joka haluaa 1980-luvun nostalgiaa tihkuvan kasettiradion tänä päivänä, nykypäivän digitaalisella tekniikalla varustettuna.