Kuva yllä, Oulun rautatieasema. Kuva Copyright © Ninara - Creative Commons.

Rautatie Oulu - Vaala

Jos kaikki ne pöytäkirjat, anomukset, ehdotukset, sanomalehtikirjoitukset, kustannuslaskelmat ja suunnitelmat, mitä tässä asiassa viidenkymmenen vuoden aikana tehtiin, koottaisiin ja painettaisiin kirjaksi, niin syntyisi siitä järkälemäinen ja kunnioitusta herättävä teos. Tuskinpa minkään muun radan hyväksi Suomessa on tehty työtä niin kauan, väsymättömästi ja niin paljon, kuin Oulun - Vaalan radan. Puolen vuosisadan työn jälkeen kuitenkin ihme tapahtui, ja rata valmistui. Ja kun oli alkuun päästy, niin rataa valmistui Nurmekseen saakka.

Rautatiehanke eteni näin:

1856 Ensimmäinen maininta rautatiestä. - J.V. Snellman esitti ensimmäisen koko maata koskevan rataverkkosuunnitelman. Siinä esityksessä oli mukana Oulujärveä sivuten kulkeva ja Ouluun ulottuva itäinen rautatie.

1872 Valtiopäivät. - Tehtiin päätös siitä, että Oulun rata, rautatie Tampereelta Seinäjoen kautta Ouluun rakennettaisiin. (Tämä on ihan eri rata, kuin Oulu - Vaala rata, mutta syytä mainita tässä).

1873 Kyselý kunnilta. - Kun Oulun radan täsmällisestä kulkusuunnasta ei ollut tietoa, kyseltiin kunnilta, myös Muhokselta, millä tavoin ja missä mitassa oltaisiin valmiita osallistumaan Oulun radan rakentamiseen. Tämä Oulun ratahan, joka valmistui 1886, ei lopulta kulkenut laisinkaan Muhoksen kautta.

1875 Metsänkaatoa ratalinjalle väärältä puolen jokea. - Käytiin kiistelyä siitä, että pitäisikö Oulu - Vaala rata rakentaa Oulujoen pohjois- vaiko eteläpuolelle. Pohjoispuolelta ehdittiin jo kaataa pätkiä metsääkin heinäkuussa ratalinjaa varten. Eteläpuoli nähtiin myöhemmin kuitenkin edullisemmaksi vaihtoehdoksi, vaikkakin se tiesi sitä, että Vaalankurkkuun piti rakentaa pitkä ja kallis silta.

Perustettiin yksityisten toimesta rautatietoimikunta viemään eteen päin Oulusta kohti Oulujärveä suuntautuvaa ratahanketta.

Heinäkuussa tämän rautatietoimikunnan voimin tehtiin Oulu - Vaala radan rakentamiseen liittyviä tutkimuksia ratalinjalla. Maastoon suunniteltiin rautatielinja maanmittari A. Lönnbohmin toimesta. Tämä rata olisi kulkenut pitkin Oulujoen pohjoispuolta. Tämä oli valmistelua sitä varten, että seuraavilla säätyvaltiopäivillä aiottiin tehdä ensimmäinen anomusehdotus tämän radan rakentamisesta, joko valtion toimesta tai yksityisratana.


1877 Valtiopäivät. - Kahdeksas helmikuuta tehtiin ensimmäisen kerran anomusehdotus eli toivomusaloite Oulun ja Vaalan välisen rautatieyhteyden rakentamisesta. Siis jo ennen, kuin Ouluunkaan oli saatu rautatietä, Oulun rata valmistui 1886. Esityksen teki Oulun tuomiokunnan talonpoikaissäädyn edusmies, muhoslainen maanviljelijä J.P. Valkola yhdessä Kajaanin tuomiokunnan edusmiehen, paltamolaisen L. Keräsen kanssa. J.P. Valkola ei tietenkään ollut tässä vain Muhoksen asialla, vaan ensisijaisesti Oulun. Valkola oli talonpoikaissäädyssä Oulun tuomiokunnan edustaja valtiopäivillä 1877 – 1878.

Näillä valtiopäivillä tehtiin radasta toinenkin aloite, sen tekivät porvarissäädyn edustajat A.O. Snellman ja L. Olsoni.

Valiokunta ehdotti määrärahaakin Oulu - Vaala -radan rakentamiseksi, mutta kaksi säädyistä, papit ja aateliset vastustivat ja hanke raukesi.

1882 Valtiopäivät. - Näilläkin valtiopäivillä rataa koskeva anomus uusittiin. Tällä kertaa hanke kariutui siihen, että Oulun - Vaalan eli Oulujärven radan edelle nousi edellä mainitun Oulun eli Pohjanmaan radan rakentaminen.

1891 Valtiopäivät. - Talonpoikaissäädyn edustajat Juho Pitkänen, M. Heikura ja L. Keränen tekivät vuoden 1891 valtiopäivillä anomusesityksen rautatiestä Joensuusta Nurmeksen, Sotkamon ja Vaalan kautta Oulujärven pohjoispuolitse Ouluun; mihin esitykseen he vielä ottivat mukaan myöskin radan jatkamisen Oulusta Tornioon. He olivat tämän rautatien esitaistelijoita. Tällöin ratahanke jo periaatteessa hyväksyttiin kaikissa säädyissä. Tämä esitys johti jatkotutkimuksiin asian tiimoilta.

1894 Valtiopäivät. - Näillä valtiopäivillä tehtiin sitten oikein suurryntäys rautatieyhteyden aikaansaamiseksi Oulujärven pohjoispuolitse Ouluun. Kokonaista seitsemän anomusesitystä siitä tehtiin, joista neljä talonpoikais-, kaksi porvaris- ja yksi pappissäädyssä. Ne koskivat joko yksistään Oulun - Vaalan rataa taikka siihen liittyvinä rautateitä Joensuusta taikka Kuopiosta Oulujärven pohjoispuolitse Ouluun. Asia ei konkreettisesti edennyt, vaan jatkoi muhimistaan.

Oulun - Vaalan radan rakentamista varten oli asetettu kommissiooni, joka tutki sitä, miten taloudellisesti kannattava radasta tulisi.

1895 Tutkimuksia. - Oulun-Waalan radan koneellinen tutkimus saatettiin loppuun ja insinöörit palasivat Helsinkiin.

1898 Vastustusta. - Eri ratahankkeet kiistelivät siitä, minne seuraava rata pitäisi rakentaa ja Oulu - Vaala radalla oli myös vastustajia. Eräässä lehtijutusssa todettiin mm. näin: "Waalan rata auttaa wain Oulujoen wartta ja silläkin alueella ainoastaan oikeastaan sitä puolta jokea, jolle se rakennetaan. Ei ole toiwoa tehtaittenkaan syntymisestä Oulujokeen, sillä kosket owat luisuja ja on niissä pitkän aikaa talwella jääsohjua."

1900 Valtiopäivät. - Oulun - Vaalan radan huono onni jatkui. Nähtiin tärkeämmäksi rakentaa rautatie Kajaanista etelään päin, kuin Oulun suuntaan.

1909 Valtiopäivät. - Päätettiin lopultakin radan rakentamisesta Oulusta Vaalaan, mutta rakennustöihin kului vielä pitkä aika. Rakentaminen toteutui vasta Suomen itsenäisyyden ajalla.

1917 Valtiopäivät. - Valtiopäivillä päätettiin jatkaa Oulu - Vaala -rautatietä vielä Vaalasta Nurmekseen. Meni silti edelleen vuosia, ennen kuin rakennustöihin päästiin. Sillä päätösten jälkeen ei löytynyt määrärahoja töiden aloitukseen. Viivästystä aiheutti myös ensimmäinen maailmansota vuosina 1914 - 1918. Maailmansodan aikana ja sen jälkeisinä vuosina rakennettiin ainoastaan strategisesti tärkeitä ratoja ja muut ratasuunnitelmat saivat väistyä. Tämän odotusajan kuluessa heräsi kuitenkin ajatus rakennettavaksi päätetyn Oulun - Vaalan radan jatkamisesta itään ja sen rakentamisesta yhdysradaksi pohjoisen rannikkoradan, Savon radan ja Karjalan radan välillä.

1918 Määräys rakennustöiden aloittamisesta. - Virallinen rakentamispäätös tuli vasta tänä vuonna, kun Suomi oli itsenäistynyt ja eduskunta hyväksyi vuonna 1918 Oulu - Kajaani - Nurmes radan rakennettavaksi. Tänä vuonna myönnettiin ensimmäinen määräraha radan rakentamista varten ja niinpä radan rakennustyöt aloitettiin Kajaanin - Kiehimän - Nurmeksen rataosalla. Aluksi ohjelmassa oli, paitsi ratatutkimusta, niin erilaisia valmistavia töitä, kuten varasto- ja muiden väliaikaisten rakennusten rakentamista Kajaanissa, Sotkamossa ja Nurmeksessa.

1922 Ratatoimikunta. - Oulun ja Vaalan välistä rautatiehanketta edistämään perustivat kunnat ratatoimikunnan. Siihen kuuluivat Muhokselta maanviljelijät J.T. Karhu, Aappo Keränen ja Iisak Lukka. Toimikunta kävi seuraavina vuosina seitsemän kertaa Helsingissä, myös presidentti Lauri Kristian Relanderin puheilla. Toimikunnan uurastuksen tuloksena yleinen mielipide kääntyi Oulu - Vaala -radalle suosiolliseksi. - Ennen tätä ratatoimikuntaa Oulussa oli toiminut kaupunginvaltuuston valitsema Vaalan ratakomitea, mutta sen jäsenet olivat ruotsinkielisiä ja suhteessa ratahankkeeseen velttoilijoita. He eivät tehneet mitään eivätkä saaneet aikaan mitään. Suhtautuivatpa nyrpeästi koko ratahankkeeseen.

19.12.1925 Rautatiehallituksen kirje. - Ensimmäinen merkki siitä, että rautatien rakentaminen lähestyi, oli rautatiehallituksen tälle päivämäärälle leimattu kirje, jossa rautatiehallitus määräsi rakennuspäällikön tulevalle ratatyömaalle. Tässä yhteydessä ei vielä tarkoin määritelty sitä, milloin rakennustyöt oli aloitettava, mutta suunnitelmissa oli vuoden 1926 alku.

Muutamat kunnat viivyttelivät sitoumuksen antamisessa tarvittavien maa- ja vesialueitten lunastamisesta. Kun kaikki kunnat olivat sitoumuksen antaneet, päätti valtioneuvosto, että rautatiehallituksen oli ryhdyttävä toimenpiteisiin Oulun — Kiehimän radan rakentamiseksi sekä myönsi rautatierakennuksia varten osoitetusta määrärahasta 14 milj. mk. tätä rataa varten vuodeksi 1926.