Vanha kansakoulun opetustaulu - Kuva yllä, kuvittaja Akseli Einola, valmistusaika 1930-1931, Copyright © Nurmeksen museo - Creative Commons.

Kansakoulun vanhat opetustaulut

Kappale kauneinta Suomen kansakoulun historiaa luokkahuoneen havaintovälineinä ovat kauniit ja tärkeät opetustaulut. Niiden aikakausi kesti 1800-luvun lopulta aina 1960-luvulle saakka - lähes sata vuotta. Vielä tuonkin ajanjakson jälkeen opetustauluja käytettiin monissa kouluissa.

Taulut tehtiin pääosin 1800-1900 -lukujen vaihteessa, ja näistä samoista opetustauluista otettiin vuosikymmenten aikana useita painoksia. Kun opetustauluja ei tuona aikana päivitetty, ne rakensivat samanlaisia mielikuvia ainakin 50 vuoden ajan. Niinpä siirtomaa-ajan peruina opetustauluissa opetettiin rotuoppia ja lappalaiset viettivät neljäntuulen hattuineen ikiaikaista kotaelämäänsä.

Opetustaulu

Eläinopin tunti Kallion kansakoulussa Helsingissä vuonna 1956, opetustaulut käytössä. - Kuva, kuvaaja Pekka Kyytinen Copyright © Museovirasto - Creative Commons.

Kotimaisissa tauluissa olivat hyvin tärkeitä kodin, uskonnon ja isänmaan teemat. Opetustaulut myös tukivat kansakoulun perustehtävää, lasten kasvattamista isänmaanrakkauteen ja työhön. Erityistä huomiota opetustauluissa kiinnitettiin puhtauteen ja terveellisiin elämäntapoihin, sekä ahkeruuteen ja säästäväisyyteen. Opetustaulujen yksi tarkoitus oli terveysvalistuksen antaminen. Ajatuksena oli, että kouluissa annettava valistus leviäisi tehokkaasti myös koteihin.

Koulutauluja ripustettiin luokissa esille etenkin biologian ja fysiikan tunneilla, mutta opetettiin niiden avulla myös matematiikkaa. Yleisemmin koulutauluista kuitenkin opeteltiin kasveja ja eläimiä.

Yksi syy opetustaulujen menestykseen oli siinä, että noiden aikojen oppikirjoissa ei ollut paljon kuvitusta - eikä ollut todellakaan televisiota taikka Internettiä. Opetustaulut olivat oiva, visuaalinen lisä opettajan puheille ja oppikirjoille. Taulujen kuvien myötä luokassa päästiin kiinni nopeasti mitä erilaisimpiin tunnelmiin ja aiheisiin, hämäläisiltä peltoaukeilta Afrikan savanneille - liikennemerkeistä koiperhosiin ja terveyskasvatuksesta geometriaan.

Opetustauluista käytettiin useita erilaisia nimityksiä - niitä olivat opetuskuva, koulutaulu, kuvataulu, havaintotaulu, seinätaulu tai seinäkuva. Opetustauluja tuotiin aluksi ulkomailta, erityisesti Saksasta ja Ruotsista, mutta myöhemmin niitä tekivät myös oman aikansa suurimmat suomalaiset taiteilijat, kuten Eero Järnefelt, Albert Edelfelt, Hugo Simberg, Matti Karppanen, Martta Wendelin ja Rudolf Koivu.

Lähteet
*Nurmijärven museo
*Yle: Rotuoppia ja niittyleinikkejä – Viehättävien koulutaulujen taustalla on karu maailmankuva
*Yle: Koulutaulut syntyivät mestarien siveltimistä


Opetustaulu

Vanha kansakoulun opetustaulu - Kuva, kuvittaja Akseli Einola, Copyright © Nurmeksen museo - Creative Commons.

Opetustaulu

Vanha kansakoulun opetustaulu - Kuva, kuvittaja Akseli Einola, Copyright © Nurmeksen museo - Creative Commons.

Akseli Einola (1894 - 1948)

Akseli Eino Einola oli suomalainen jääkäri ja taiteilija, kuvittaja ja lastenkirjailija. Einola kävi viisi luokkaa Viipurin suomalaista lyseota sekä Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulun Helsingissä.

Akseli Einola kuvitti opetustauluja, lasten- ja nuorten kirjoja sekä oppikirjoja. Hän oli tuottelias sekä taidemaalarina että taidegraafikkona. Vaikka Einola teki öljymaalauksia ja akvarelleja, hänen parhaimmat työnsä ovat metalligrafiikkaa. Akseli Einola kirjoitti myös satukirjoja ja oli kuvittajana sanoma- ja aikakauslehdissä. Einolan grafiikantöissä on nähtävissä aikakaudelle tyypillistä realistista ilmaisua. Akseli Einola oli yksi vuonna 1909 ilmestyneen kotimaisen eläinkuvaston kuvittajista. (Wikipedia)

Opetustaulu

Vanha kansakoulun opetustaulu - Kuva, kuvittaja Akseli Einola, Copyright © Nurmeksen museo - Creative Commons.

Opetustaulu

Vanha kansakoulun opetustaulu - Kuva, kuvittaja Akseli Einola, Copyright © Nurmeksen museo - Creative Commons.

Opetustaulut

Monien opetustaulujen välittämä viesti ei ole laisinkaan vanhentunut, päinvastoin. Esimerkkinä tästä koronapandemian aiheuttamien poikkeusolojen aikana liikkeen ikkunassa ollut, vaarallisesta yskimisestä varoittanut opetustaulu. Oikeanlainen, muut kanssaihmiset huomioonottava yskiminen on aina yhtä tärkeää.

Kuva Copyright, valokuvaaja Pekka Vyhtinen, © Helsingin kaupunginmuseo - Creative Commons.

Opetustaulu

Vanha kansakoulun opetustaulu - Kuva, kuvittaja Akseli Einola, Copyright © Nurmeksen museo - Creative Commons.

Opetustaulu

Eläinopin tunti meneillään varkautelaisessa Puurtilan kansakoulussa, opettajana Aino Patrakka, vuosi 1970. - Kuva, kuvaaja Pekka Kyytinen, Copyright © Museovirasto - Creative Commons.

Opetustaulu

Vanha kansakoulun opetustaulu - Kuva, kuvittaja Akseli Einola, Copyright © Helsingin kaupunginmuseo - Creative Commons.

Opetustaulu

Vanha kansakoulun opetustaulu - Kuva, kuvittaja Akseli Einola, Copyright © Helsingin kaupunginmuseo - Creative Commons.

Opetustaulu

Vanha kansakoulun opetustaulu - Kuva, kuvittaja Akseli Einola, Copyright © Nurmeksen museo - Creative Commons.

Opetustaulu

Åggelby Svenska Samskola V luokka (keskikoulu) koulunsa luokkahuoneessa. Takarivissä opettajan vieressä seisomassa on Bo Englund. Luokan seinällä on Ebba Masalinin maalaamia kasvi-aiheisia opetustauluja. - Kuva Copyright © Helsingin kaupunginmuseo - Creative Commons.
Opetustaulu

Vanha kansakoulun opetustaulu - Kuva, kuvittaja Akseli Einola, Copyright © Nurmeksen museo - Creative Commons.

Opetustaulu

Vanha kansakoulun opetustaulu - Kuva, kuvittaja Akseli Einola, Copyright © Nurmeksen museo - Creative Commons.
Opetustaulu

Vanha kansakoulun opetustaulu: Puhtaus ja päivänpaiste ovat parhaat liittolaisemme keuhkotautia vastaan - Kuva, kuvittaja Akseli Einola, Copyright © Helsingin kaupunginmuseo - Creative Commons.