Franz Lehár (1870 - 1948) oli itävaltalais-unkarilainen säveltäjä, joka on erityisen tunnettu opereteistaan.
Ensimmäisen suuren menestyksensä säveltäjänä hän saavutti operetilla Iloinen leski (Die lustige Witwe, 1905), josta tuli
myös hänen suosituin teoksensa ja jolla hän loi modernin wieniläisoperetin.
Lehárin muita operetteja ovat Luxemburgin kreivi (1909), Mustalaisrakkautta (1910), Frasquita (1922), Paganini (1925),
Perintöruhtinas (1927), Friederike (1929), Hymyn maa (1929) ja Giuditta (1934).
Muista Lehárin sävellyksistä kuuluisin on valssi Kultaa ja hopeaa.
Vait' on huulet - valssi operetista Iloinen leski.
Operetin juoni
Pontevedrolaisen leskirouva Hanna Glawarin käsi on kuumaa valuuttaa Pariisin avioliittomarkkinoilla. Hänen suosiostaan kamppailee monta diplomaatti- ja
pariisilaisherraa – niin poika-, kuin ukkomiestäkin. Onhan toki yleisesti tunnettu tosiasia, että varakas leskirouva tarvitsee rinnalleen
rahan perässä juoksevan sulhasen, eli mahtaisiko uusi onni löytyä heidän joukostaan? Vai alkaako ehkä vanha suola janottaa, kuvioissa
kun pyörii myös nuoruudenrakkaus, kreivi Danilo? Danilo tosin vaikuttaisi olevan tätä nykyä vannoutunut poikamies.
Hannan ja Danilon aikeet eivät toki suinkaan ole ainoita skandaaleja Pariisissa! Pyöriihän seurapiireissä myös muita seurapiirineitejä, -rouvia,
herroja, ja hurmaavia tanssijattaria skandaalinkäryisissä suhteissa, kuten pyörii myös eräs vaarallinen viuhka... (Helsingin Konservatorio )
Viljalaulu operetista Iloinen leski.
Dimitri Hvorostovsky & Elina Garanca Franz Lehár Opérette The Merry Widow.
