Wuolijoen kartano. Hella Wuolijoki kirjoitti kuuluisan Niskavuori-sarjansa käyttäen esikuvanaan Vuolijoen kartanoa ja siinä asuneita henkilöitä. - Kuva Copyright
© Hämeen Liitto - Creative Commons.
Hella Wuolijoki 1920-luvulla. - Kuva Copyright
© Museovirasto - Creative Commons.
Hella Wuolijoki (1886 - 1954)
Hella Wuolijoki oli suomenvirolainen poliitikko, näytelmäkirjailija, Yleisradion pääjohtaja ja liikenainen.
Hän käytti taiteilijanimiä Juhani Tervapää ja Felix Tuli.
Hella Wuolijoki kirjoitti Niskavuorista viisiosaisen näytelmäsarjan, joka tuli hyvin tunnetuksi ja rakastetuksi elokuvien kautta kaikille suomalaisille.
Niskavuori-sarjan viisi osaa ovat: Niskavuoren naiset (1936), Niskavuoren leipä (1938), Niskavuoren nuori emäntä (1940), Niskavuoren Heta (1950) ja Entäs nyt, Niskavuori? (1953).
Näytelmien keskeisiä elementtejä ovat valta, rakkaussuhteet sekä vanhan ja uuden ajan törmäykset. Niskavuoressa vallitsee vankka, hämäläinen henki,
joka pitää sisällään velvollisuuksien ehdottoman täyttämisen, entisen kunnioittamisen ja isien viljelemän maan pyhyyden.
Sarjan keskushenkilö on Niskavuoren emäntä, Loviisa Niskavuori. Loviisa Niskavuori on hyvin määrätietoinen hahmo ja monet hänen painokkaista sanomisistaan ovat piirtyneet syvälle suomalaisten mieliin.
Näiden Loviisan juurevien sanomisten ytimessä on Niskavuoren tila ja talo, joka ei voi järkkyä pahimmissakaan myrskyissä
ja joka määrittää jokaisen talossa asuvan ihmisen elämän ja kohtalon.
Loviisaa ovat näytelleet muun muassa Kaisu Leppänen, Rauni Luoma, Elsa Turakainen ja Emma Väänänen, joka kuvassa yllä.
Elokuva Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä, valmistui vuonna 1946 ja se perustuu näytelmään Niskavuoren nuori emäntä.
Niskavuoren nuori emäntä - Loviisan ajatuksia ja viisauksia
"Minä en osaa enää tästä talosta ulos. Minä yritin, mutta kaikki
polut johtavat tänne takaisin."
"Minä tarvitsen totuutta. Minun on jollakin tavalla järjestettävä tämä elämä ja minun
on järjestettävä se totuuden pohjalle. Tähän asti minä olen tässä talossa uskonut vain sitä,
mihin olen tahtonut uskoa."
"Mikä voima siinä tytössä on, jolla hän sitoo sellaisen miehen kuin Juhanin? Minkälainen hän on?
Kun minä sen tytön tutkin, ehkä minä sitten tunnen Juhaninkin."
"Mutta minä tiedän mitä rakkaus on. Rakkaus on sitä, ettei ajattele omaa elämäänsä,
vaan ainoastaan toisen onnea."
"Kustaava, minä olen kuin susi. Malviina on sisareni, ja minä ajoin hänet ulos kuin susi.
Minä olen syntynyt sudeksi, elämä on antanut minulle suden hampaat ja haukan kynnet, talon ja rahat.
Ehkä minun pitää olla susi, jotta elämä pysyisi pystyssä."
"Minä katselen mielelläni kivitöitä. On niin hauskaa, kun ihmisen käsistä lähtee sellaista,
mikä tulee pysymään vuosisatoja. On aina turvallista tehdä jotakin, mikä pysyy,
kun kaikki elämässä on kuitenkin ohimenevää."
"Minulle on elämä annettu ehdolla, että minä sitä puolustan keinolla millä hyvänsä."
"Sinä taivasten Jumala, opeta minua elämään yksin!"
"Ja täällä minä katselen (peilistä), miten ruma minä olen. Mutta ei mitään, kai tyttäreni
ja tyttäreni tyttäret sensijaan tulevat olemaan kauniimpia."
"Lähdin minäkin kerran, mutta tulin takaisin. Kyllä routa porsaan kotiin ajaa."
"Sen minä sanon sinulle, Juhani. Meille on elämä annettu, jotta me puolustaisimme sitä nyrkeillämme ja nuijillamme...sen olen tehnyt."