Kuvassa yllä Hernándo Cortés.

Löytöretkeilijöitä Amerikassa 1

Alaminos, Antonio.
Almagro, Diego de.
Alvarado, Pedro de.
Balboa, Vasco Núñez de.
Cabeza de Vaca eli Álvar Núñez.
Caboto, Giovanni.
Cabral, Pedro Álvares.
Clark, William.
Cortés, Hernán (Hernándo).
Frobisher, Martin
Humboldt, Friedrich Wilhelm Heinrich Alexander von.

Alaminos, Antonio - 1500-luvulla elänyt purjehtija, kapteeni ja laivaston komentaja

Golfvirta 1513 (Atlantin valtameri).

Toimiessaan tutkimusmatkailija Ponce de Leon'in aluksen kapteenina löysi Golfvirran.

Löydön jälkeen merimiehet alkoivat käyttää purjehtiessaan hyväkseen Golfvirtaa, ja pohjoisten leveysasteiden pysyviä länsituulia, purjehtiessaan Amerikasta Eurooppaan.



Diego de Almagro.

Almagro, Diego de - Espanjalainen konkistadori (1475 - 1538)

Pohjois-Chile 1536 (Etelä-Amerikka) - Ensimmäinen eurooppalainen Chilessä.

Inkavaltakunnan, Cuzcon, valloituksen jälkeen vuonna 1533 Diego de Almagro sai Kaarle V:ltä tehtäväkseen valloittaa Perun eteläpuolella olevat seudut. Almagro lähti Cuzcosta, Perusta vuonna 1535 mukanaan muutama sata miestä ja kulki inkojen valtatietä, Andien yli etelään. Monet miehistä ja eläimistä paleltuivat kuoliaiksi 3 200 metrin korkeudessa.

Miehistön päätavoitteena oli konkistadorien hengen mukaisesti matkalla ryöstää kultaa niin paljon, kuin sitä suinkin löytyi ja matkasäkkeihin mahtui. Paluumatkalla retkue tuli Andeilta länteen olevan alangon poikki pitkin niin kuivia aavikoita, että niillä oli tuskin koskaan satanut. Tällä matkalla monet miehistä kuolivat janoon. Takaisin Cuzcoon retkikunnan jäännökset selvisivät vuonna 1537.

Diego de Almagro oli aluksi Francisco Pizarron ensimmäisiä kumppaneita, heidän valloittaessaan Perua. Sittemmin miehistä tuli keskenään kilpailijoita. Almagro surmattiin Chilen eurooppalaisten välisessä sisällissodassa hänen yritettyään kaapata valtaa ja rikkauksia Pizarrolta 1538.



Pedro de Alvarado.

Alvarado, Pedro de - Espanjalainen konkistadori (1485 - 1541)

Guatemala ja El Salvador 1523 (Etelä-Amerikka).

Pedro de Alvarado hyökkäili Hernán Cortésin määräyksestä Guatemalaan ja El Salvadoriin, joihin aiemmin ei ainutkaan eurooppalainen ollut uskaltautunut, sekä Meksikoon.

Vastarinnan kukistamisessa Alvarado oli konkistadorien tapaan täysin säälimätön. Hän iski Meksikossa asteekkien kimppuun mm. Templo Mayorin verilöylyssä, jossa kuoli kerralla noin 200 asteekkijohtajaa. Verilöylyn jälkimainingeissa Alvarado joutui kiireesti pakenemaan ja tämä hänen öinen pakonsa 30.6.1520 tunnetaan nimellä La Noche Triste.

Pedro de Alvarado kuoli taistelussa 56-vuotiaana, murskaantumalla oman hevosensa alle.

Vasco Núñez de Balboa.

Balboa, Vasco Núñez de - Espanjalainen konkistadori ja tutkimusmatkailija (1475 - 1519)

Näki ensimmäisenä eurooppalaisena Amerikasta Tyynenmeren 1513 (Amerikka, Tyynimeri).

Vasco Núñez de Balboa oli mitä tyypillisin, menestyksekäs konkistadori eli espanjalainen valloittaja. Panaman kannaksella hän tutki ja valloitti maita ja mantuja toinen toisensa jälkeen, perusti kaupunkeja ja etsi janoamiaan rikkauksia, helmiä ja kultaa. Helmiä hän löysi Panaman kannaksen Tyynenmeren rannikon osterisärkiltä, ja nämä suuret helmet olivat aikanaan suuri sensaatio. Itse asiassa ihan yhtä suuri sensaatio, kuin Tyynenmeren löytäminen.

Vasco Núñez de Balboan alkuaika Hispaniolassa ei tosin ollut aivan menestyksekästä, sillä nuori mies toimi siellä sikojenhoitajana. Vasco Núñez de Balboa oli kuitenkin vakuuttunut siitä, että hän oli syntynyt tekemään suurempia tekoja - kuten hän sitten tekikin, jättäen ikijälkensä löytöretkien historiaan.

Vasco Núñez de Balboa asui espanjalaisena siirtolaisena Hispaniolassa (nykyinen Haiti ja Dominikaaninen tasavalta) liittyessään laivastoon. Hänestä tuli myöhemmin Darienin kuvernööri. Hän valloitti ympäristön alueet ja kuultuaan vuorten toisella puolella olevasta, suuresta merestä ja rikkauksista, hän teki vuonna 1513 Tyynellemerelle asti ulottuneen retken. Vasco Núñez de Balboa näki Tyynenmeren 15.9.1513. Myöhemmin Vasco Núñez de Balboa tuli mestatuksi kapinahankkeista syytettynä, katkeran kilpailijan tekaistujen syytösten vuoksi.



Álvar Núñez.

Cabeza de Vaca eli Álvar Núñez - Espanjalainen tutkimusmatkailija (1507 - 1559)

Ensimmäinen Pohjois-Amerikan poikki kulkenut eurooppalainen 1528 - 1536 (Pohjois-Amerikka).

Cabeza de Vaca joutui seikkailumatkallaan viettämään aikaansa vuosien ajan intiaanien vangitsemana orjanakin, mutta onnistui pakenemaan.

Cabeza de Vacan vuonna 1542 kirjoittama teos "Naufragios y comentarios" Narváezin tutkimusmatkasta ja hänen tarinansa zuni-intiaaneista sekä Cibolan kultaisista kaupungeista inspiroivat espanjalaisia, kuten Hernando de Sotoa ja Francisco Vázquez de Coronadoa, uusiin tutkimusmatkoihin.

Giovanni Caboto.

Caboto, Giovanni (John Cabot) - Italialainen tutkimusmatkailija (1455 - 1498)

Ensimmäisenä eurooppalaisena viikinkien jälkeen Kanadassa 1497 (Pohjois-Amerikka).

Caboto oli myös toinen eurooppalainen kautta aikain Pohjois-Amerikan mantereella, jonne hän saapui vain viikko Amerigo Vespuccin jälkeen. Kolumbuksen lailla Caboto luuli tulleensa Aasiaan.

Viimeiseksi jääneellä tutkimusretkellään 1498 Caboto ja hänen viisi laivaansa miehistöineen katosivat, eikä heidän kohtaloistaan tiedetä mitään.



Pedro Álvares Cabral.

Cabral, Pedro Álvares - Portugalilainen merenkulkija ja tutkimusmatkailija (1467 - 1520)

Brasilian löytäjä 22.4.1500 - otti Brasilian Portugalin haltuun (Etelä-Amerikka).

Sivistynyt ja korkeasti koulutettu Cabral oli ilmeisesti hyvin taitava merenkulkija, koska kuningas Emanuel I piti häntä kykenevänä jatkamaan Vasco da Gaman työtä.

Yhdeksäs päivä maaliskuuta vuonna 1500 Cabral lähti laivastollaan Lissabonista kohti Intiaa. Laivasto oli suuri ja rikkaiden firenzeläisten runsaskätisesti rahoittama, siihen kuului 13 alusta ja 1 500 miestä. Reittisuunnitelma oli sellainen, että tarkoituksena oli purjehtia Hyväntoivonniemen ympäri, eli Afrikan eteläkärjen ympäri Intian valtamerelle ja jatkaa siitä yli meren Intiaan.

Miten ihmeessä Cabral sitten joutuikin Etelä-Amerikkaan, kun hänen piti suunnata Portugalista kohti Afrikan eteläkärkeä? Tähän on seuraavanlainen selitys. Jos pohjoisesta lähdettäessä haluttiin päästä Hyväntoivonniemen eteläpuolelle, oli suunnattava ensiksi länteen Atlantille, jotta vältyttiin Guineanlahdelle joutuminen. Guineanlahdella nimittäin voi olla hyvin tyventä, ja siellä ei purjelaivalla pääse mihinkään. Kun mentiin kylliksi länteen eli puoliväliin Atlanttia, voitiin siinä vaiheessa, kun Guineanlahti oli ohitettu, ottaa suunta taas takaisin kohti kaakkoa, Afrikkaa ja Hyväntoivonniemeä.

Cabral tekikin näin ja suuntasi ensiksi kohti Atlantin puoliväliä, mutta kehittymättömien paikannusmahdollisuuksien vuoksi hän ajautuikin liiaksi länteen ja sai havahtua huutoon: "Maata näkyvissä!" - Oltiinkin vahingossa ylitetty koko Atlantti ja oli saavuttu Etelä-Amerikan rannikolle.

Brasilian rannikolla, nykyisen Caravelasin lähellä Cabral oli ajautua karillekin, mutta selvisi siitä ja nousi maihin. Rannalla hän pystytti maahan puisen ristin ja julisti maan kuuluvan Portugalille.

Hernándo Cortés.

Cortés, Hernán (Hernándo) - Espanjalainen löytöretkeilijä ja konkistadori, (1485 - 1547)

Valloitti Meksikon 1519 - 1521 (Amerikka).

Hernán Cortés syntyi aatelisperheeseen Medellinin kaupungissa Espanjassa. Hänet lähetettiin 14-vuotiaana Salamancan yliopistoon, mutta hän palasi kotiin suorittamatta loppututkintoaan. Parin vuoden kuluttua hän päätti etsiä onneaan Länsi-Intiasta.

Hernán Cortés lähti Espanjasta Länsi-Intian saarille 1504, ja siellä Kuuban kuvernööri Diego Velasquez nimitti hänet johtajaksi Meksikoon suuntautuneelle sotaretkelle. Urheudellaan ja ankaralla päättäväisyydellään espanjalainen kapteeni Hernán Cortés johti miehensä ja intiaaniliittolaiset Meksikoon voimakkaita atsteekkeja vastaan. Hän hävitti atsteekkien kulttuurin ja maa sai siirtolaisia tuleviksi vuosisadoiksi.

Atsteekkisotilaat olivat vaikuttava näky, mutta he eivät vetäneet vertoja Hernán Cortésin miehille. Intiaanit kyllä taistelivat urheasti, mutta heidän laavalasilla teritetyt keihäänsä ja miekkansa olivat tehottomia espanjalaisten tuliaseita, teräshaarniskoja ja ratsuväkeä vastaan. Eipä siinä suurta vahinkoa tullut, vaikka atsteekkien kulttuuri tuhoutuikin. Pelkästään heidän uskontonsa ihmisuhreineen edustivat kaikkein kauhistuttavinta käyttäytymistä.

Martin Frobisher.

Martin Frobisher - Englantilainen merenkulkija ja merirosvo, (1535 - 1594)

Tutki Kanadan itärannikkoa ja löysi uusia paikkoja ja teki kartoituksia.

Martin Frobisher eli värikkään ja seikkailurikkaan elämän merillä, aloittaen hyttipoikana matkalla Länsi-Afrikkaan, Beniniin. Hän oli monin tavoin mukana ryöstelyssä ja merirosvouksessa ja useita kertoja vangittunakin.

Hän teki kolme merimatkaa Amerikkaan ja siellä Kanadaan, sillä hän oli viehtynyt siihen, että Kanadasta tuntui löytyvän niin helposti kultaa. Hän toi sitä sieltä laivalasteittain Eurooppaan, mutta siinä vaiheessa todettiin, että ei ole kaikki kultaa mikä kiiltää - sillä kulta osoittautui arvottomaksi pyriitiksi eli katinkullaksi.

Martin Frobisher on ikuistanut nimensä ainakin löytämäänsä, Kanadalle kuuluvan Baffininsaaren lahteen, se on Frobisher Bay. Hän oli ensimmäinen eurooppalainen, joka kartoitti Kanadan itäisiä arktisia osia. Hän myös ensimmäisenä eurooppalaisena kohtasi inuitit, joiden kanssa hän kävi kauppaakin.

Friedrich Wilhelm Heinrich Alexander von Humboldt.

Humboldt, Friedrich Wilhelm Heinrich Alexander von - Preussilainen luonnontieteilijä, paroni, kasvitieteilijä ja tutkimusmatkailija (1769 - 1859)

Tutki Kolumbiaa, Ecuadoria, Meksikoa ja Venezuelaa 1799 - 1804 (Amerikat).

Friedrich Wilhelm Heinrich Alexander von Humboldtin kunniaksi nimettyjä paikkoja ovat Humboldtinvirta Tyynessämeressä, Etelä-Amerikan länsipuolella ja Humboldtjoki Nevadassa.

Humboldt oli hyvin älykäs ja asiantuntija jokaisella aikakautensa tieteenalalla. Hän löysi ja kartoitti mm. Casiquiarejoen, joka yhdistää Venezuelan Orinocon ja Brasilian Amazonin vesistöt. Yhdessä ranskalaisen kasvitieteilijän, Aime Bonplandin kanssa Humboldt nousi Etelä-Amerikassa Chimborazovuoren rinteillä lähes 6 000 metrin korkeuteen, mikä oli sen aikainen vuorikiipeilyennätys.

Humboldt loi fyysisen maantieteen, eli fysiogeografian ja oli siten nykyaikaisen maantieteen uranuurtajia. Hän on modernin fyysisen maantieteen, biomaantieteen ja ekologian perustaja. Hän esitti uuden, kokonaisvaltaisen näkemyksensä maailmankaikkeudesta. Hänen työllään oli huomattava vaikutus mm. Darwiniin ja Wallaceen.

Hän oli ensimmäinen tiedemies, joka keksi tiettyjen luonnontilojen väliset yhteydet, esimerkiksi lämpötilan laskun ylempään ilmanalaan siirryttäessä. Humboldt teki myös merkittäviä havaintoja tulivuorista. Hän keksi myös kasvien levinneisyyden ja kasvuympäristön väliset yhteydet.

Friedrich Wilhelm Heinrich Alexander von Humboldt oli homoseksuaali, josko se nyt pitäisi mainita, mutta mainitaan.