Kuningaskalastaja
Kuningaskalastaja. - Kuva Copyright © caroline legg - Creative Commons.

Kuningaskalastajien heimo

Säihkylintujen (Coraciiformes) lahkosta pesii Suomessa harvinaisena vain yksi laji, kuningaskalastajien (Alcedinidae) heimoon kuuluva kuningaskalastaja. Säihkylintuihin kuuluvat sininärhi, mehiläislintu ja harjalintu käyvät maassamme satunnaisesti, mutta ne eivät pesi täällä eivätkä kuulu kuningaskalastajien heimoon.

Kuningaskalastajat ovat pääasiassa pieniä tai keskikokoisia lintuja. Niiden pää on suuri ja pyöreä, nokka pitkä, vahva ja tikarimaisen terävä. Koivet ovat lyhyet ja varpaat hyvin pienet. Kuningaskalastajat ovat väreiltään usein loistavia. Lento on nopeaa huristusta, matalalla ja rantoja seuraillen. Usein kuningaskalastajat lekuttelevat tiirojen tavoin, ennen kuin ne syöksyvät päistikkaa saaliin perään veteen.

Kuningaskalastaja

Kuningaskalastaja. - Kuva Copyright © caroline legg - Creative Commons.

Kuningaskalastaja (Alcedo atthis)

"Harvat linnut voivat kilpailla pienen kuningaskalastajan kanssa väriensä loistavuudessa. Se välkehtii kirkkaassa auringon paisteessa kuin pieni smaragdi. Säihkyvän sinivihreän ja ruosteenpunaisen höyhenpukunsa vuoksi kuningaskalastaja muistuttaa ensi silmäyksellä kiiltokuvakoristetta, joka on kiinnitetty veden ylle kaartuvaan oksaan kiikkumaan.

Hetkisen hämmästeltyään katselija huomaa kuvan muuttuvankin kyyröttäväksi linnuksi, joka näyttää keskittyvän pää hartioiden väliin vedettynä ja tikarimainen nokka alas tähdättynä, pintaveden tarkasteluun.

Huolimatta loisteliaasta puvustaan on kuningaskalastaja silti useinkin hyvin vaikeasti havaittavissa ja sen havaitseekin usein ensimmäiseksi äänen perusteella. Se istuu useimmiten varjossa jollain veden ylle taipuneella oksalla punaruskea vatsa veteen päin. Loistavat värit tulevat esiin parhaiten kirkkaassa auringonvalossa. Helpoimmin kuningaskalastajan näkee talvella, jolloin yksittäiset linnut näyttäytyvät avovesien tienoilla."


Kuningaskalastaja on tukevarakenteinen lintu, jolla on suuri pää ja voimakas nokka, hyvin lyhyt kaula ja lyhyt pyrstö.

Kuningaskalastaja

Kuningaskalastaja. - Kuva Copyright © caroline legg - Creative Commons.

Kuningaskalastajan höyhennyksen väri on hyvin luonteenomainen, Se on selkäpuoleltaan metallinhohtoisen koboltinsininen ja vihreä, eli sinivihreä. Selän keskellä kulkeva pitkittäisvyö loistaa neonvalon tavoin sinisenä tai vihreänä aina valaistuksen mukaan.

Kuningaskalastajan korvaläikät ja vatsapuoli ovat lämpimän punaruskeat eli ruosteenruskeat, tai oranssinpunaiset - leuka ja niskan sivut valkoiset. Pituutta vähän varpusta isommalla kuningaskalastajalla on 18 cm, siitä tulee tumman nokan osalle 4 cm. Painoa on 38 grammaa. Molemmat sukupuolet ovat samannäköiset.

Vanhojen lintujen koivet ovat punaiset kun taas nuorten ruskeat. Nuoret linnut eivät ole yhtä värikkäitä kuin vanhat ja ne ovat päältä vihertävämpiä ja alapuolella niillä on siniharmaa sävy. Nuorilla linnuilla nokka on lyhyt, vain noin 25 mm, niiden jättäessä pesän.

Kuningaskalastajan lento on suoraviivaista ja nopeaa. Lintu lentää matalalla, veden yllä, hieman nykivin siiveniskuin.

Terävät ja livertelevät äänet

Kuningaskalastajan kutsuääni on toistuva, metallinen, läpitunkevan terävä ja korkea tsii tai tsii-ti-ti. Ääntä voidaan kuvata myös ti-ii, ti-i-ii. Tämän äänen voi kuulla vaikkapa silloin, kun lintu lähestyy pesää, aina 150 metrin välein. Myös haudontavuorojen vaihtuessa linnut ääntelevät samantapaisesti.

Soidinaikanaan kuningaskalastajat ääntelevät pienin trillein, erilaisin, livertelevin, jatkuvasti toistuvin äänin ja joskus tämä tapahtuu ikäänkuin duettona.

Kuningaskalastaja

Kuningaskalastaja. - Kuva Copyright © caroline legg - Creative Commons.

Ravinto

Pieni ja vilkas kuningaskalastaja saalistaa jokivarsilla ja järvien rannoilla. Usein se vaanii saalistaan veden päälle kaartuvan seipään nokassa. Tähystyspaikaltaan se syöksähtää veteen kalan tai äyriäisen perään, eli se syöksysukeltaa - ja palaa takaisin paikalleen syömään saaliin. Kalan kyseessä ollessa se ensiksi tappaa sen muutamalla näpäkällä iskulla oksaa vasten.

Kuningaskalastaja voi myös lekutella veden yllä ja pudottautua sitten saaliinsa kimppuun. Osumatarkkuus sillä saalistuksessa on erittäin hyvä.

Ravintoon kuuluvat kaikenlaiset vesihyönteiset, vesihyönteisten toukat, sammakontoukat, pikkukalat, äyriäiset ja selkärangattomat, kuten kotilot. Tärkeitä saaliskaloja ovat hauki, mutu ja ahven.

Kuningaskalastaja

Kuningaskalastaja. - Kuva Copyright © caroline legg - Creative Commons.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Kuningaskalastaja esiintyy suuressa osassa Eurooppaa ja Aasian eteläosissa sekä monilla Itä-Intian saarilla. Lisäksi kuningaskalastaja tavataan suuressa osassa Afrikkaa.

Kuningaskalastaja on yksi Suomen harvinaisimmista linnuista. Ensimmäisen kerran se havaittiin täällä elokuussa vuonna 1899. Pesiviä pareja on nykyisin maassamme vuosittain 1 - 15. Suomessa kuningaskalastajan voi pesivänä joskus harvoin tavata vain maamme eteläisimmässä osassa, Salpausselän eteläpuolella, jossa se on luonnollisen levinneisyysalueensa äärimmäisellä pohjoisreunalla.

Satunnaisesti kuningaskalastaja pistäytyy Suomessa pohjoisempanakin, Oulun korkeudella asti. Sitä on havaittu Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Elinympäristöä ovat meillä pehmeätörmäiset jokien ja muiden sisävesien reunat.

Lisääntyminen

Koiras saapuu pesäpaikalle joitakin päiviä aiemmin, kuin naaras. Molemmat puolisot tekevät yhdessä pesän.

Kuningaskalastaja kaivaa ylöspäin viettävän pesätunnelinsa hiekkatörmään, joka tavallisesti sijaitsee veden äärellä. Pesätunnelilla on tavallisesti mittaa 70 cm, itse pesä mukaan lukien - mutta pituutta voi olla yli metrinkin. Pesäkuopan pohja muodostuu katkotuista kalanruodoista. Pesä voi sijaita sorakuopassakin, kaukana vedestä.

Munia pesään pyörähtää toukokuussa 6 - 7 ja molemmat emot hautovat niitä 19 - 21 vrk. Poikasten kuoriuduttua molemmat emot ruokkivat niitä kaloilla.

Kukin poikanen on vuorollaan käytävän sisäsuun kohdalla emojen ruokittavana. Syötyään se antaa tilaa seuraavalle poikaselle, mutta käännähtää sitä ennen ympäri ruiskauttaakseen ulosteensa käytävään, joka tästä syystä tulee aikaa myöten hyvin likaiseksi. Muutaman viikon kuluttua pesäkäytävä likaantuu poikasten ulosteista niin pahoin, että emot joutuvat kylpemään jokaisen pesäkäyntinsä jälkeen.

Poikaset jättävät pesän lentokykyisinä 23 - 26 päivän ikäisinä. Ne itsenäistyvätkin silloin välittömästi ja hajaantuvat pesän läheisyyteen.

Pesintöjä voi olla useampiakin samana kesänä, jopa kolme. Yhdellä koiraalla voi olla kaksi naarasta samanaikaisesti.

Kuningaskalastaja

Kuningaskalastaja. - Kuva Copyright © caroline legg - Creative Commons.

Muutto

Kuningaskalastaja on osittaismuuttaja. Se muuttaa vain sieltä, missä joet jäätyvät. Osa kuningaskalastajista talvehtii myös Suomessa, kun taas muut muuttavat syys-marraskuussa Länsi-Eurooppaan. Takaisin pesimäpaikoilleen kuningaskalastajat palaavat maalis-huhtikuussa.

Länsi-Euroopan kovat talvet saattavat hävittää koko Suomen kannan. Kuningaskalastajalla on taipumus talvehtia pesimäpaikkansa lähellä ja tämä ominaisuus johtaa ankarina talvina kannan laajamittaiseen tuhoutumiseen. Siten Suomeenkin talvehtimaan jääneet yksilöt menehtyvät usein talven pakkasiin.

Lähteet
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
Kuningaskalastaja
Kuningaskalastaja

Kuningaskalastaja. - Kuvat Copyright © caroline legg - Creative Commons.