Säveltäjä - Oskar Merikanto (1868 Helsinki – 1924 Oitti), suomalainen säveltäjä, muusikko, kapellimestari ja opettaja.
Sanoittaja - Larin-Kyösti (1873 Hämeenlinna – 1948 Oulunkylä, Helsinki), runoilija.
1. Heilu, keinuni, korkealle,
Nythän on juhannusilta,
Mesimarja paistaa ja tuomi tuoksuu
Ja kuulas on taivahan silta.
2. Heilu, keinuni, korkealle,
Linnut ne laulavat häitä,
Minä olen nuori kuin päivänkukka,
En muistele suruja näitä.
3. Heilu, keinuni, korkealle,
Rintani riemuja laulan,
Kedon helyt kullalle kuiskien poimin
Ja solmin sen vihreän paulan.
Larin-Kyösti - oik. Karl Gustaf Larson
Larin-Kyöstin vanhemmat Gustaf Israel Larson ja Sofia Vilhelmina Skog olivat Suomeen muuttaneita riikinruotsalaisia. Hänen isänsä piti talvisin
Hämeenlinnassa Seurahuoneen ravintolaa ja kesäisin Kaupunginpuiston kesäravintolaa. Taustastaan huolimatta Larin-Kyösti meni suomenkieliseen Hämeenlinnan lyseoon ja omaksui alkuvaikeuksien jälkeen täysin suomen kielen. Hänen runoudessaan näkyi kuitenkin vaikutteita ruotsalaisten Carl Michael Bellmanin ja Gustaf Frödingin runoista.
Larin-Kyöstin elämään ja runouteen vaikutti syvästi kaksi tapausta. Hänen ravintoloitsija-isänsä teki vuonna 1884 itsemurhan taloudellisten vaikeuksien
takia, jolloin perheen äiti joutui ottamaan liiketoimet vastuulleen. Toinen tapaus oli, kun Larin-Kyösti karkotettiin 1892 Hämeenlinnasta hänen
tapeltuaan ystävineen toisen nuorisojoukon kanssa Hämeenlinnan Tähtipuistossa. Larin-Kyösti vietti tämän karkotusajan Tuuloksessa ja tutustui
sinä aikana perusteellisesti hämäläiseen kyläyhteisöön ja sen kansanihmisiin.
Hämeenlinnan lyseossa Larin-Kyöstin luokkatoverina oli Eino Leino. He valmistuivat yhdessä ylioppilaiksi 1895 ja lähtivät opiskelemaan Helsingin
yliopistoon. Larin-Kyösti opiskelikin jonkin aikaa venäjän kieltä tarkoituksena ryhtyä kääntäjäksi ja virkamieheksi, mutta sitten runous vei voiton.
Ensimmäisen runokokoelmansa Tän pojan kevätrallatuksia Larin-Kyösti julkaisi 1897, ja kirjan ensipainos myytiin loppuun yhdessä kuukaudessa.
Larin-Kyöstin runoissa oli huoletonta kulkuriromantiikkaa sekä kesän, Hämeen luonnon ja sen ihmisten kuvausta. Larin-Kyösti kirjoitti myös näytelmiä.
Hänen tunnettuja näytelmiään olivat Juhannustulilla (1900), Kuisma ja Helinä (1902) ja Ulkosaarelaiset (1922). Jälkimmäisen pohjalta Kalle Kaarna
teki vuonna 1938 samannimisen elokuvan. Larin-Kyösti myös suomensi Gustaf Frödingin runoja ja August Strindbergin teoksia. (Wikipedia)
© tiedonportailla.fi