KISSA (Felis silvestris catus)

Tonkineesi

Tonkineesi kehitettiin 1950-luvulla, ja parina vuosikymmenenä sen jälkeen, USA:ssa siamilaisesta ja burmasta. Se on siten hybridi ja siinä näkyy edelleen molempien esivanhempien fyysisiä ominaisuuksia. Tonkineesilla on siamilaisen naamakuvio, mutta sen vartalo on linjoiltaan pehmeämpi ja sen luonne on hiljaisempi.



Tonkineesin turkki on vartalonmyötäinen, hieno, pehmeä ja kiiltävä. Sen tulisi kiiltää, kuin minkillä. Tästä johtuu minkki-sanan käyttö muunnosten nimissä. Kasvoissa, korvissa, jaloissa ja hännässä väri on tummempi kuin vartalossa. Turkki pysyy kunnossa hyvin vähällä hoidolla.

Tonkineesi on keskikokoinen, itämaistyyppinen kissa, jolla on kiilamainen pää, korkeat poskipäät ja voimakkaat posket, otsa ja profiili. Leuka on vankka.

Silmät ovat mantelinmuotoiset ja vinot. Väriltään silmät ovat sinivihreät tai turkoosit tai jotakin niiden väliltä. Niiden väriä määritellään myös niin, että ne eivät saisi olla burmien hehkuvan meripihkanväriset tai vihreät, eivätkä liioin siamilaisten safiirinsiniset. Pikemminkin niiden pitäisi olla akvamariininsiniset tai sinihreät.

Soikeakärkiset korvat ovat hyvin lyhytkarvaiset ja hieman eteenpäin kallistuneet. Jalat ovat ohuet ja tassut soikeat. Häntä on keskipitkä tai pitkä ja kapeneva.

Tonkineesin perusvärejä ovat luontainen minkki, lila minkki, sininen minkki ja harmaa minkki. Luontainen minkki on voimakkaan ruskea, lila minkki vartalon väriltään haalean ja pehmeän beige, sininen minkki pehmeän siniharmaa ja harmaa minkki on vartaloltaan hopeanharmaa.

Värien suhteen on tärkeää, että tonkineesilla on tummempi naamioväri kasvoissa, korvissa, jaloissa ja hännässä, mutta värirajat eivät saa olla yhtä jyrkät, kuin siamilaisella.

Tonkineesi on perinyt itämaisilta esivanhemmiltaan vilkkautensa, uteliaisuutensa ja ystävällisyytensä mutta ei niiden äänekkään vaativaa persoonallisuutta. Tonkineesin huomattavin luonteenpiirre on sen seikkailunhalu. Se on kissa, joka on aina kaikkialla. Hyvään tonkineesin elämään kuuluu paljon mielenkiintoisia aktiviteetteja, jotka pitävät sen vireänä ja teroittavat sen älyä.

Tonkineesi on äärimmäisen utelias, eikä sitä voi pitää kodissa, jossa on lintuja tai hamstereita lemmikkeinä - vaikka ne olisivat häkissä. Parasta on, että tonkineeseja olisi kodissa kaksi, silloin ne keskittävät huomionsa toisiinsa.



Tonkineesi sopii hyvin ensimmäiseksi kissaksi myös lapsiperheille. Tonkineesit nauttivat ulkoilusta, eikä niitä saisi pitää jatkuvasti sisällä tai jättää pitkiksi ajoiksi yksin. Tonkineesi on erinomainen näyttelykissa ja ystävällinen lemmikki, mutta se tarvitsee jatkuvaa ihmisseuraa. Siksikin tonkineesi sopii paremmin perheelle, kuin yksinäiselle ihmiselle. Jos olettaa ja odottaa, että sisustus pysyy aina tiptop ja täysin kunnossa, silloin ei ehkä kannata ottaa lemmikikseen tonkineesia.

Vaalea tonkineesi, naamiovärit erottuvat juuri ja juuri.