Taisto Aatos Wesslin (23. heinäkuuta 1941 Helsinki – 7. heinäkuuta 2010) oli suomalainen säveltäjä, sovittaja ja kitaristi. Lauluistaan hän sai viisi kultalevyä.
Wesslinistä tuli säveltäjä 1960-luvun lopulla: Ylen toimittaja Heikki Annala pyysi häntä säveltämään viikoittain yhden sävelmän Studio Liisa-nimiseen radio-ohjelmaan.
Tätä jatkui neljän vuoden ajan. Wesslinin suurin menestys on kuitenkin Eino Leinon teksteihin Perttu Hietasen kanssa tehdyt laulut, joista hän sai viisi kultalevyä.
Jari Tervon Loiri-elämäkerran mukaan (s. 403) Perttu Hietanen pyysi Taisto Wessliniä sovittajaksi säveltämiinsä Leino-runoihin. Ennen niiden nauhoitusta
Wesslin Tervon mukaan töksäytti haluavansa, että hänet merkitään toiseksi säveltäjäksi.
Säveltämäänsä Kirkon Raamattuvuoden 1993 teemalaulua Wesslin laajensi teokseksi Via Vitae, joka on soinut muun muassa Aki Kaurismäen elokuvissa Mies vailla
menneisyyttä ja Laitakaupungin valot. Kaurismäen elokuvassa Kauas pilvet karkaavat Wesslin esiintyi kitaristina ja orkesterin johtajana.
Wesslin sävelsi myös lastenmusiikkia, muun muassa suositun musikaalin Nooan Arkki Pauli Ylitalon teksteihin, lastenlauluja Margareta Othman-Sundellin sanoituksiin,
lauluja kuulovammaisille lapsille – laulelmia muun muassa Tatu Pekkarisen sanoituksiin sekä iskelmiä.
Teostossa hänellä on säveltäjänä tai sovittajana merkittyjä teoksia noin tuhat, Gramexissa noin 4 357 raitaa.
Pentti Lasasen kanssa perustettu Taisto Wesslin & Pentti Lasanen Duo konsertoi vuosien ajan muun muassa Suomessa, Norjassa, Saksassa, Espanjassa, Indonesiassa ja Islannissa.
Kapellimestarina Wesslin toimi muun muassa Barbara Helsingiuksen, Vesa-Matti Loirin, Katri Helenan, Tapio Heinosen, Pasi Kauniston, Markus Allanin, Brita Koivusen,
Reima Helmisen ja Kai Lindin levyillä tai kiertueilla. (Wikipedia)
Ehkä vielä löytäisin joulun
Taisto Wesslin
© tiedonportailla.fi