Ennätyskalat

Suomen ennätyskalat

Esittelyssä suurimmat Suomessa saalistetut kalat: ahven, hauki, karppi, kiiski, kivisimppu, lahna, lohi, seipi ja särki - sekä ankerias, harjus, kuha, made, muikku, siika ja taimen.

Ennätyskala on ainutlaatuisen suuri kalayksilö, jonka tiedot tallennetaan Suomen ennätyskalarekisteriin. Tähän rekisteriin suurkalat tarkkoine kriteereineen hyväksyy Suomen ennätyskalalautakunta, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, helmikuussa ja syyskuussa. Vuonna 2000, kun ennätyskalalautakunta aloitti, kaikki entiset kalaennätykset hylättiin. Mukana vanhoissa ennätyksissä oli kaloja 1800-luvulta ja tällaiset epävarmat tapaukset haluttiin listalta pois.

Tällä sivulla mukana on myös vanhoja ennätyksiä, 1800- ja 1900-luvulta - sekä muitakin erityisen suuria kaloja. Onpa mukana yksi klassinen kalavalekin, mikä tietysti kuuluu asiaan, kun ennätyskaloista puhutaan.

Kalat - ahven

Ahven (Perca fluviatilis)

Ahven on Suomen yleisin kalalaji ja Suomen kansalliskala. Useimmiten ahven on pituudeltaan 15 – 30 senttimetriä ja painoltaan 50 – 350 grammaa. Ahven on yleensä vihreäsävyinen tummilla pystyraidoilla, silmät ovat keltaiset. Sen vatsa-, perä- ja pyrstöevät ovat puna-oranssit ja rinta- ja selkäevät ovat läpikuultavan harmaita. Evissä on pieniä mustia pisteitä, selkäevissä on kapea musta reunus ja ensimmäisen selkäevän takaosassa on musta laikku. Vatsa on vaalea, siihen voi vanhemmiten tulla oranssia väriä.

Ennätyskalat. Suomen suurimmalla ahvenella kautta aikain on ollut painoa 3,6 kiloa. Se saatiin Saarijärven Pyhäjärvestä vuonna 1941.

Virallinen ennätys nykykriteerein: Ahvenanmaan Kökarilta vuonna 2010 virvelillä saatu 2,87-kiloinen ja 54 cm pitkä ahven on Kansainvälisen urheilukalastusliiton IGFA:n rekisterien mukaan maailman suurin urheilukalastusvälineillä saatu yksilö.

Pohjois-Suomesta Posion Livojärvestä on saatu vapakalastusvälinein hyvin suuri ahven. Juhannusyönä vuonna 2005 kello 23.15 aikaan pyydetyn ahvenkörilään painoksi tuli jousipuntarissa peräti kolme kiloa ja myöhemmin talousvaa'alla hieman alle, eli tarkalleen ottaen 2,980 kiloa. Pituutta ahvenella oli hieman alle 60 senttimetriä. Ahvenen nosti väsyttelyn jälkeen Livojärvellä veneeseen kaksitoistavuotias Kirill Raappana Haukiputaalta.

Syyskuussa vuonna 2004 saatiin uistelemalla Heinolan Kymenvirrasta ahven, joka painoi 2,340 kiloa.

Muualla. Muualla maailmassa saadaan vieläkin isompia ahvenia. Vuonna 1945 Britanniassa saatiin 5,9 kg painava ahven. Virallisesti ahvenen maailmanennätys koossa on 3,75 kg ja 58 cm.


Kalat - hauki

Hauki (Esox lucius)

Hauki on sisä- ja rannikkovesissä elävä petokala - se on toiseksi yleisin kalamme ahvenen jälkeen. Hauen kyljet ja kiduskannet ovat vihreäsävyiset ja niissä on erilaisia keltaisia kuvioita, vatsapuoli on valkea ja selkäpuoli lähes musta. Tummaläiskäisten evien väritys vaihtelee, ne voivat olla punertavan- tai kellertävänruskeita. Silmät ovat tummat kellertävällä ringillä.

Hauki kasvaa koko ikänsä, nelivuotiaaksi asti noin 10 senttimetriä vuodessa, jonka jälkeen kasvu hidastuu. Ensimmäisenä kesänään se voi olla jo 15 senttimetriä pitkä ja suotuisissa oloissa se voi kasvaa jopa 20 senttimetriä vuodessa. Vanhemmiten kasvu kuitenkin hidastuu ja 15-vuotias hauki kasvaa enää muutamia senttimetrejä vuodessa. Tyypillisesti hauki on 40 – 60 senttimetrin pituinen ja 0,5 – 2 kg:n painoinen. 5 – 10 kg:n painoisia yksilöitä saadaan kuitenkin vielä melko runsaasti, mutta yli 15 kg:n yksilöt ovat jo todella harvinaisia. Se voi kuitenkin kasvaa jopa 35 kg:n painoiseksi ja 160 cm pitkäksi ja elää jopa 30-vuotiaaksi.

Ennätyskalat. Säkylän Pyhäjärvestä saatiin verkolla vuonna 1905 hauki, jolla oli painoa 25,5 kiloa.

Vuonna 1998 Särkisalosta saatiin 18,8 kilon vetouisteluhauki.

Suurin Suomessa luotettavasti dokumentoitu hauki on ollut 18,8-kiloinen verkolla Iin Oijärvestä saatu yksilö, ajankohta oli 19.5.2009.

Paljon Iin Oijärven haukea kevyempi ei ollut vuonna 2001 Virolahdelta verkolla saatu 17,6-kiloinen hauenvonkale.

Vuonna 2020 nokialainen Hannu Vesaranta sai Sastamalassa virvelillä hauen, joka painoi 17 kg ja jolla oli pituutta 130 cm. Vesaranta sai hauen heittämällä veneestä sopivan lahden keskellä. Ottivieheenä oli Westin 24 senttimetrin Bullteez. Väri oli baltic pike. Vesarannan mukaan kamppailussa ei kestänyt kauan ja hauki oli jo haavissa.

Virvelillä saatiin 11.4.2009 hauki, joka painoi 17,80 kg, saantipaikkana Tainionvirta, Hartola.

Muualla. Ruotsissa Vätternillä Fredrik Johanssonin vieheeseen tarttui vuonna 2016, huhtikuun alussa tavallista suurempi hauki. Ennätyshauki painoi 21,07 kiloa. Sen pituus oli 128 senttimetriä ja vatsan ympärysmitta 71 senttimetriä.

Kansainvälisen urheilukalastusjärjestön IGFA:n mukaan suurin koskaan pyydystetty hauki saatiin saaliiksi Saksassa vuonna 1986, sillä oli painoa 24,98 kiloa. Haukien virallinen maailmanennätys vuodelta 1983 on 30,5 kg painoa ja 146 cm pituutta. Tämäkin hauki saatiin saaliiksi Saksassa Arno Wilhelmin toimesta. Maailmalta kerrotaan kuitenkin saadun yli 35 kg painoisia yksilöitä.


Kalat - karppi

Karppi (Cyprinus carpio)

Karppi on suurikokoinen makean veden särkikala. Suomessa karppi menestyy vain istutettuna, sillä Suomen ilmasto on liian viileä sen lisääntymiseen luonnossa. Suomeen keskieurooppalainen karppi saapui 1950-luvulla Ruotsista tuotuna. 1960-luvulla tuotiin toinen kanta Venäjältä. Istutettua karppia esiintyy nykyään vesistökohtaisesti Oulun korkeudelle asti. Lisääntyminen ei kuitenkaan onnistu, koska poikaset eivät selviydy ensimmäisestä talvestaan, vaan kuolevat ravinnonpuutteeseen. Karppi on kuitenkin Suomen särkikaloista suurimmaksi kasvava.

Ennätyskalat. Suurin Suomesta 2000-luvulla pyydetty karppi oli 24.4.2004 Lohjan Hormajärvestä tuulastamalla saatu 21,4-kiloinen karppi.


Kalat - kiiski

Kiiski (Gymnocephalus cernua)

Kuvassa yllä, taka-alalla kiiski, etualalla kivisimppu.

Kiiski on ahventen (Percidae) heimoon kuuluva pienikokoinen, piikikäs ja limapeitteinen kalalaji. Tyypillisen ahvenkalan näköinen kiiski on väritykseltään keltaruskea tai vihreänharmaa, vatsa on vaalea ja kyljet laikukkaat. Evissä on myös tummaa täpläkuviointia. Selkäevät ovat yhteenkasvaneet ja etummaisen selkäevän ensimmäiset ruodot ovat piikkiruotoja. Täysikasvuisena kiiski on tavallisesti 7 – 15 senttimetrin mittainen ja harvoin tätä suurempi. Painoa aikuisella kiiskellä on 10 - 300 grammaa.

Ennätyskalat. Nurmosta saatiin 1985 kokonaista 305 grammaa painanut kiiski. 2000-luvun ennätyskiiskiä on 1.1.2002 verkolla Kemijoesta, Rovaniemen maalaiskunnassa saatu kiiski, ja se painoi 285 grammaa.

Muualla. Muualla maailmassa kiiski voi saavuttaa puolen kilon painon. Siperiassa kerrotaan saatavan jopa 600 gramman painoisia kiiskiä.

Kivisimppu (Cottus gobio)

Kivisimppu on pieni, Euroopassa esiintyvä sisävesien rantojen pohjakala. Lajia tavataan myös pohjoisen Itämeren vähäsuolaisessa murtovedessä. Suomessa kivisimpun luontainen levinneisyys kattaa lähes koko maan Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Kivisimppu on leveä- ja litteäpäinen pohjakala. Täysikasvuiset kivisimput ovat 2 – 3 vuoden ikäisinä yleensä 6 – 8 senttimetriä pitkiä, harvemmin tavataan yli kymmensenttisiä,

Ennätyskalat. Espoossa saatiin sähkökalastuksella 27.9.2007 kivisimppu, jolla oli pituutta 13,6 cm.


Kalat - lahna

Lahna (Abramis brama)

Lahna on särkikalojen heimoon kuuluva kalalaji. Se on muodoltaan litteä ja korkea. Se on väriltään aluksi hopeinen, vanhemmiten kuparinvärinen ja tummanpuhuva. Evät ovat tummanharmaat. Tavallisesti lahna on enintään kilon painoinen, mutta voi kasvaa jopa kuusikiloiseksi. Lahna voi kasvaa 25 – 50 senttimetrin pituiseksi, mutta suurempiakin on.

Ennätyskalat. Suomen suurin lahna saatiin 1912 ja se painoi muhkeat 11,5 kiloa - pituutta oli 82 senttiä. Pyyntipaikkana oli Hollolan Vesijärvi. 2000-luvun suurimmat lahnat: Imatralla saatiin Immalanjärvestä verkolla 7.6.2003 lahna, jolla oli painoa 7,45 kg. Juuri samanpainoinen lahna saatiin verkolla lammesta myös Juvalla 21.11.2018.


Kalat - lohi

Lohi (Salmo salar)

Lohi on lohikalojen heimoon kuuluva kala. Lohesta tunnetaan kaksi ekologista muotoa. Meriin vaeltavista lohikannoista käytetään nimitystä merilohi erotukseksi järvilohesta, jolla viitataan koko elämänsä sisävesissä viettäviin lohikantoihin. Lohi muistuttaa paljon taimenta. Helpoimmat erottavat tuntomerkit ovat pyrstössä ja täplissä. Lohella täpläkuvio ulottuu yläruumiissa kylkiviivaan asti, mutta taimenella täplitystä on koko kyljellä. Lohen kyljet ovat hopeanhohtoiset, selkä tummanharmaa ja vatsa vaalea. Koiraslohille eli kojamoille kasvaa kudun aikana alaleukaan koukku. Pyydetty lohi on tavallisesti 70 – 110 cm pitkä ja painaa 3 – 27 kg.

Ennätyskalat. Suomen suurin lohi on saatu Tornionjoen lohipadosta jo 1900-luvun alkupuolella, ja painoa tällä kuningaskalalla oli 43 kiloa.

Ylitorniolainen Jouko Pörhölä sai vavalla Tornionjoen Matkakoskesta kesällä vuonna 2011 lohen, jonka paino Postin puntarilla mitattuna oli 23,27 kg. Lohi väsyi 20 minuutissa, jonka jälkeen Pörhölän kalakaveri nosti saaliin syliotteella rantaan.

Tornionjoen sivujoesta, Muonionjoesta, Enontekiön Jatunissa sai Mauno Tervakangas vaapulla uistellen 14.8.2010 merilohen, joka painoi 39,3 kiloa ja jolla oli pituutta 138 cm. Useat asiantuntijat epäilivät tämän lohisaaliin todenperäisyyttä. Median mukaan kyseessä saattoi olla uutisankka tai klassinen kalavale.

9.6.2001 Pohjanlahdesta, Lohtajalla saatiin loukulla merilohi, joka painoi 27,4 kg. Virallisesti, ennätyskalarekisterin mukaan tämä on suurin 2000-luvulla saatu merilohi.

Suurin 2000-luvun järvilohi painoi 12,4 kg, se saatiin verkolla 15.10.2002 Puulavedestä, Kangasniemellä.

Tenojoelta saadaan vuosittain useita yli 20 kilon lohia. Teno on yksi Euroopan parhaimmista lohijoista ja se tunnetaan erityisesti isoista yksilöistään. 31.8.2008 saatiin Tenosta merilohi, joka painoi 26,62 kiloa.

Utsjokelainen Tuomo Karjalainen nappasi 11.7.2014 lohen Tenojoen Norjan salmesta. Merilohi painoi 30,3 kg ja oli 148 cm pitkä.

Ennen voimalaitosten rakentamista 1940–1950-luvuilla Oulujoki oli yksi Euroopan parhaista lohijoista. Tiettävästi suurin Oulujoesta pyydetty lohi oli 36-kiloinen järkäle.

Vaapulla vetouistellen sai Veli Honkanen vuonna 2007 Oulujoesta lohen, joka painoi 22,6 kiloa. Se oli suurin lohi sitten Merikosken rakentamisen.

Azad Suleiman sai vuonna 2017 Oulujoen Merikoskesta lohen, joka painoi 20,5 kg ja oli pituudeltaan 125 senttiä. Suleiman pyydysti kalan putkiperholla. Kalaa piti väsyttää 10-15 minuuttia ennen kuin Suleiman sai sen ylös.

Kemijoki oli aikoinaan Pohjanlahden tuottoisin lohijoki. Isohaaran voimalaitoksen valmistuminen vuonna 1949 esti vaelluskalojen nousun jokeen. Kemijoessakin suurimmat lohet olivat yli 30-kiloisia.


Kalat - seipi

Seipi (Leuciscus leuciscus)

Seipi on särkien heimoon kuuluva makeassa vedessä ja murtovedessä elävä kalalaji. Seipi muistuttaa särkeä, mutta on hoikempi ja vähemmän punasävyinen. Lajin silmät ovat vaaleankeltaiset ja kuono lyhyt. Iiriksessä on pieniä tummia pilkkuja. Sen väritys on hailakka. Seivellä on hopeiset kyljet, tumma selkä ja vaalea vatsa, ja vatsaevissä on kellertävän oranssi vivahde. Seipi kasvaa 20 – 25 senttimetrin pituiseksi. Seiven pituus voi olla enimmillään 40 senttimetriä, paino 1,0 kg ja suurin tunnettu elinikä 16 vuotta.

Ennätyskalat. Suomen suurimmalla seipillä oli pituutta 30 senttimetriä ja painoa 212 grammaa. Sen onki Kotkassa Kymijoesta 13.5.2021 kuortanelainen Jukka Kotola.


Kalat - särki

Särki (Rutilus rutilus)

Särki on karppikalojen lahkoon (Cypriniformes) kuuluva makean ja murtoveden kalalaji. Se on pitkänomainen ja sivuilta litteä kala, jolla on hopeiset kyljet, punaiset silmät ja punaiset vatsanpuoleiset evät. Särki kasvaa tavallisesti 10 – 25 senttimetrin pituiseksi ja enimmillään 30 – 35 senttimetrin mittaiseksi ja 300 – 500 gramman painoiseksi.

Ennätyskalat. Liperin Juojärvestä on saatu vuonna 1939 peräti 2,5 kilon painoinen särki. Onkimalla saatiin 29. heinäkuuta 2007 Posion Mutkalammesta särki, joka painoi 1,24 kilogrammaa. Verkolla puolestaan saatiin Kuusamossa lammesta 22.9.2019 särki, joka painoi 1,42 kg. Kuusamossa saatiin Mustaselältä verkolla vuonna 2019 myös särki, joka painoi 1,596 kg ja oli 50 cm pitkä, mutta se ei jostakin syystä päätynyt ennätyskalarekisteriin. Särjen saivat kuusamolaiset Tapani Keränen ja Arto Kajava.

Muualla. Muualla maailmassa särjet voivat kasvaa jopa 3 kilogramman painoisiksi.

Muita Suomen suurimpia kaloja

Ankerias. - Ankeriaan Suomen ennätys on vuodelta 2009, jolloin Hämeenlinnan Katumajärvestä saatiin 41-vuotias, 4,666 kilogramman painoinen naaras.
Harjus. - Pieliseltä kerrotaan saadun 1891 mahtava 4,675 kilon painoinen harjus. Vapavälineillä on saatu 2,200 kiloa painanut harjus. Pilkkimällä jäältä saatiin Utsjoella 13.4.2011 harjus, joka painoi 2,47 kg ja oli 59 cm pituinen. Se on virallisesti Suomen ennätysharjus. Maailmanennätys harjuksen mitoissa on 4,30 kg ja 72 cm.
Kuha. - Suomen kaikkien aikojen suurin kuha on saatu 1967 Piikkiössä, ja se painoi 16,7 kg. 2000-luvun Suomen ennätyskuha taas oli 14,90 kilon painoinen ja se saatiin 13.05.2019. Hannu Vesaranta sai vieheellä pirkanmaalaisesta järvestä vuonna 2021 kuhan, joka painoi 15,3 kiloa ja jolla oli pituutta 103 cm. Vesaranta kertoo käyttäneensä vieheenä Westin 18 senttimetrin Bullteez -jigiä. Vieheen väri oli cola perch. Vesaranta otti vonkaleesta kuvat, punnitsi sen, mittasi pituuden ja päästi lopulta kuhan takaisin kotijärveen uimaan.
Made. - Suurin made, jolla painoa 8,05 kg, saatiin verkolla Iisalmen Haapajärvellä 9.4.2018. Made, jolla painoa 8,04 kg, saatiin 26.01.2008.
Muikku. - Posion Suorsajärvestä on saatu 800 grammaa painanut muikku vuonna 1964. Viime aikojen suuria muikkuja on 29.9.2020 Inarinjärvestä verkolla saatu muikku, jolla oli painoa 634 grammaa. Muikku, jolla oli painoa 550 g, saatiin 1.10.2004.
Siika. - Suurimmiksi Suomesta saaduista siioista mainitaan Kuopion Jälänjärvestä vuonna 1913 saatu kymppikiloinen sekä merestä saadut kaksi 12-kiloista. Toinen saatiin Raippaluodosta 1896 ja toinen Vaasan edustalta 1967. Virallisempi Suomen ennätys on siialla, joka painoi 7,08 kg, se saatiin 15.07.2000.
Taimen. Suurin meritaimen painoi 13,115 kg ja se saatiin verkolla 20.5.2016, paikkana Pohjanlahti, Pori. Suurin järvitaimen painoi 10,42 kg ja se saatiin pitkäsiimalla 22.8.2014, paikkana Inarinjärvi, Inari. Vuonna 2016 Inarinjärvellä kalastaneet Ville Pursiainen ja hänen Voitto-isänsä saivat uistellen taimenen, joka painoi 10,180 kiloa ja jolla oli pituutta 98 senttimetriä.

Lähteet
*Seura: Ahven on monen apajan asukki – kaikkien tuntema tuhatveli
*Kaleva: Jättiläisahven virvelillä Posion Livojärvestä
Kaleva: Tornionjoesta nousi jättilohi
*Iijokiseutu: Kuusamossa pyydystettiin Suomen suurin särki
*Yle Uutiset: Katso mikä kala – ruotsalaisen kalastajan vaappuun tarttui yli 21-kiloinen hauki
*Yle Uutiset: Oulujoki oli turistirysä ja kuuluisa lohijoki ennen voimalaitoksia
*Yle Uutiset: Tenosta nousi tiettävästi Suomen suurin lohi
*MTV Uutiset: Muonionjoesta nousi 40-kiloinen jättilohi
*Koillissanomat: Tapani ja Arto saivat Kuusamojärveltä 1,6-kiloisen särjen
*Iltalehti: Jösses, mikä mörkö! Nokialainen Hannu sai 17 kilon jättihauen
*Iltalehti: Oulujoesta nousi yli 20 kilon lohenvonkale
*Iltalehti: Hannun vieheeseen tärppäsi järjetön mötkö – ennätyskuha painaa 15 kiloa
*Iltalehti: Muonionjoen jättilohen punnituksen ainoa todistaja on kuollut
*Ilta:Sanomat: Toni Keinänen nosti ongella 7,9 senttiä pitkän kalan
*Ilta-Sanomat: Voitto ja Ville uistelivat Inarijärvestä hirmuisen taimenen
*Ilta-Sanomat: Muonion jättilohta epäillään uutisankaksi
*Kaleva: Yli 22 kilon lohi nousi Oulujoesta
*Vapaa-ajan kalastaja: Jukka Kotolan SE-seipi nosti ilon ylimmilleen, vaikka suurvimpaa yritettiinkin
*Suomen kalastusmatkailun edistämisseura ry SKES
*Kalasaalis.com
*Järvi-meriwiki
*Wikipedia: kaikki kalaesittelyt
*Biodiversity Heritage Library: kaikki kuvat
*Ahven.net: Ennätyskalat
*Suomen Lajitietokeskus
Kalavaleet

Isoisä kertoo lapsenlapselleen, kuinka ison ahvenen hän on joskus saanut ja näyttää kalan koon käsillään.