Joulusanasto

Tuttujen ja vanhojen joulusanojen joukossa on mukana myös Urbaanin sanakirjan uudissanoja ja slangi-ilmauksia.

aatto = Aatto tarkoittaa juhlan tai merkkipäivän edeltävää päivää tai iltaa. Sana on lainattu muinaisruotsin iltaa tarkoittavasta sanasta apton tai afton.

alta sillan = puulattian alta - talojen puulattiaa kutsuttiin ennen vanhaan sillaksi

auvo = onni, ilo, riemukas, ihana - Joululaulussa "Arkihuolesi kaikki heitä" lauletaan, että "viel on auvona ihmisten". Auvo tarkoittaa onnea ja iloa, riemukasta ja ihanaa. Auvo on joulun ihanuutta siinä, missä herttaisessa juhannuksessa herttainen on juhannuksen ihanuutta.

Christmas = joulu englanniksi

Feliz Navidad = Hyvää Joulua, espanjaksi

helein kielin = kirkasäänisesti - heleä = kirkas, raikas

himmeli = jouluna kattoon ripustettava olkikoriste - Sanan himmeli takana on ruotsin kielen taivasta merkitsevä "himmel".

husaari = ratsuväen sotilas - alun perin 1400-luvun Unkarissa

isoovainen, isoovaiset = himoitsee eli haluaa kovasti jotakin



joulu = Jeesuksen syntymän muistoksi vietettävä juhla - Nykyslangissa onnekas tapahtuma tai sattuma. Kun joulu osuu omalle kohdalle, niin leveä hymy tulee huulille: "Matil oli sit joulu eilen. Sai kuulemma täyden rundin viime yönä."

jouluissa = nykyslangia: humalassa, kännissä - "Paavo oli kyllä hirveissä jouluissa viime viikonloppuna."

joulujannut = tiernapojat

joulukinkkutehdas = sikala - "Ei kinkku tiedä keväällä, että 200 päivän päästä se syödään."

joulukuusi = perinteinen, koristeltu joulupuu. - Nykyslangissa erilaisilla läväreillä ja renkailla kuorrutettu, vahvasti meikattu tyttö/nainen. "Kato mikä joulukuusi tuo pissis on!"

joululahjakone = uudissana, ei tarkoita konetta, joka valmistaa tai jakaa joululahjoja, vaan tietokoneohjelmaa, joka auttaa sinua valitsemaan sopivan joululahjan kullekin lahjansaajalle - Joululahjakoneeseen on otettu mallia vaalikoneesta. Kun syötät lahjan saajan perustiedot, lahjan hintahaarukan ja käyttötarkoituksen, voi koneesta putkahtaa melkein mitä vaan.

joulupyttäri = ruoka-annos, joka syödään ensimmäisenä joulunjälkeisenä arkipäivänä. Pyttärissä on kaikkea mahdollista mitä jouluruuista on jäänyt jäljelle.

jouluttaja = jouluintoilija, joka rakastaa joulua - Jouluttaja aloittaa joulun odottamisen tammikuussa. Hän kaivaa talviset kyntteliköt esille jo viimeistään kesällä ja paistelee ohessa vähintään pari satsia joulutorttuja sekä nauttii jouluglögiä elokuun illan tummuessa.

Juuttaan maa = Juudean kuningaskunta, alue nykyisen Israelin, Palestiinan ja Jordanian alueilla

kenkään = kukaan - Joululaulussa "Kun joulu on" lauletaan: "Ei huolta, murhetta kenkään muista, ei tunnu pakkaset tuikeat. Vain laulu kaikuvi lasten suista, ja silmät riemusta hehkuvat."

knihti = knihti perustuu palvelijaa ja sotilasta tarkoittavaan ruotsin kielen knekt-sanaan (aiemmin knecht, knicht tai knikt). Knihti esiintyy Tiernapojissa.

kystä kyllä = kypsää ruokaa eli kystä on riittävästi - Joululaulussa "Kun joulu on" äiti laittelee "kystä kyllä". Kystä tarkoittaa kypsää, ja kyllä samaa kuin tarpeeksi, kylliksi. Siis kylliksi kypsää.

liinakko = vaaleaharjainen hevonen

miesi = mies

mirhami = hyvänhajuinen suitsuke, kumihartsi - myös mirha, myrha



muistiainen = muistoksi annettu pieni lahja - Joululaulussa "Leipuri Pulla" lauletaan: "Kaksi poikaa on tässä, jouluporsas ja ässä. Muistiaiset, maistiaiset teille tuovat he tässä."

muinen = ennen vanhaan, muinoin



murjaani = mustaihoinen, alun perin Mauritanian asukas Afrikassa - Sanan mielletään tarkoittavan lähinnä mustaihoista, mikä ilmenee sanonnassa "musta kuin murjaani". Näytelmässä murjaanien kuningas esiintyykin aina kasvoiltaan mustaksi maalattuna. Tiernapoikien Murjaanien kuningas on koettu nykyisin rasistiseksi nimitykseksi. Siksi Tiernasäätiö ehdottaakin "Murjaanien kuningas"-nimen korvaamista "Maurien kuninkaalla". Tällaisen muutoksen toteutumiseen menee hyvin pitkä aika, sillä vanhempien sukupolvien lienee mahdotonta edes tietää tällaisesta muutostoiveesta, saatika sitä noudattaa.

murjaanien maalta = Afrikasta - tiernapojissa



mänkki = tähdenpyörittäjä, pyörittää tiernaa eli tähteä Tiernapojissa - Liisa Nuutinen: Pienimmän tiernapojan nimitys on mänkki. Sanan alkuperästä on erilaisia oletuksia. Sen on arveltu olevan peräisin nahkojen käsittelyssä käytetystä polvilaudasta eli mänkistä, jota on joskus pidetty tähden jalustana. Toisen teorian mukaan se olisi tullut ruotsin sanasta mannekäng ’mannekiini’, joka on alkuperältään sama sana kuin manick (saksan Männchen) ’miespuolinen hahmo, nukke’. Keskiaikaisissa näytelmissä mannekiini oli vuorosanoja vailla oleva näyttelijä, jonka tehtävänä oli kantaa kulisseja. Tiernapoikien mänkkiin tämä sopii siinä suhteessa, että hänen työnään on kantaa ja pyörittää tähteä. Vuorosanojakaan ei mänkillä kovin monta ole.

Natale = joulu italiaksi

Navidad = joulu espanjaksi

Noël = joulu ranskaksi

nuttu = kudottu tai virkattu takki

ometta = navetta

ometan uksi = navetan ovi

painaa puuta = istuutua - Kun joulupukkia kehotetaan "painamaan puuta", tarkoittaa se ystävällistä pyyntöä ja kehotusta käydä istumaan.

peninkulmasaappaat = isot saappaat

père Noël = joulupukki ranskaksi

pivo = koura, käsi

pulkka = ahkiota muistuttava, vedettävä tai mäenlaskuun käytettävä kulkuväline

puuhkalakki = nahkainen lakki, jossa korville vedettävä turkisreunus - karvalakki, eli karvareuhka, jossa on korville vedettävät laput

rötväys = erityisesti Etelä-Pohjanmaalla käytettävä murresana, joka tarkoittaa pääasiallisesti makoilua, toinen määritelmä voisi olla rentoutuminen. - "Jouluna on kiva ku saa vaa rötvätä ja lukee kirjaa."

Santa Claus = joulupukki englanniksi

seimi = tuttu lähinnä jouluevankeliumista, jossa sanotaan Jeesus-lapsen makaavan seimessä - Seimi on vanhastaan merkinnyt etenkin hevosen pilttuun etuosassa olevaa ruokinta-astiaa tai -telinettä. Nykykielessä sanan merkitys on laajentunut, ja sillä tarkoitetaan katolisista maista lähtöisin olevaa joulun ajan asetelmaa, jouluseimeä, joka kuvaa jouluyön tapahtumia. Myös pikkulasten päiväkotia on kutsuttu seimeksi.



silkohapset = sileät hiukset - Todella kilttien lasten hiukset ainakin joskus ovat olleet hyvin ohuita ja sileän silkkisiä, silkohapsia.

silta = puinen lattia vanhassa talossa

styränki = myös muodossa styranki, vanhasuomalainen muoto sanasta tyranni, joka tarkoittaa yksinvaltiasta, hirmuhallitsijaa, hirmuvaltiasta, sortajaa, despoottia, läheisiään sortavaa ihmistä - Kreikan sana "tyrannos" tarkoittaa alkujaan hallitsijaa - Tiernapojissa: 1) Herodes: "Kuningas Herootes olen minä." Murjaanien kuningas: "Jaa, minä tykkään, että sinä olet yksi styränki." Herodes: "Jaa, minä en ole mikään styränki, vaan kuningas Herootes, joka kannan minun kultaista kruunuani minun esi-isäini jälkeen." 2) "Keisari Aleksanteri Suomenmaan suuri ruhtinas, hän pois otti orjuuden, hän pois otti styrängin."

taatto = isä, isoisä, vanha mies

tain tähtein = tämän vuoksi, tämän tähden - Yksi kaikkein eriskummallisimmista ilmauksista on Tiernapojissa, kun he laulavat "no tain tähtein". Tuosta ilmauksestahan tulevat mieleen jotenkin ainakin tähdet - joista siinä ei kuitenkaan ole laisinkaan kyse. Nykysuomella selkeästi ilmaistuna sanoilla tarkoitetaan: tämän tähden. Sanan "tain" taustalla on sana tämä ja "tähtein" on runollinen ja murteellinen muoto sanasta tähden.

tierna = tähti, ruotsinkielen sanasta "stjärna"

tiernapoika = tähtipoika - Sana tierna tulee ruotsin kielen tähteä merkitsevästä sanasta stjärna, ja Ruotsissa näytelmän esittäjistä käytetään nimeä stjärngosse. Tiernapoika-nimitystä on alkuaan käytetty vain Oulun seudulla. Itä-Suomessa nimityksenä on ollut säärna- tai seernapojat, mikä sekin pohjautuu ruotsin stjärna-sanaan. Lounais-Suomessa esittäjät ovat olleet tähtipoikia. Hämeessä heitä on kutsuttu tapaninpojiksi, mikä viittaa siihen, että aiemmin tiernapojat kulkivat esiintymässä vielä joulun jälkipyhinä.

tähtitarha = tähtitaivas, taivaan tähdet

uksi, ukset = ovi, ovet - Kun joululaulussa tonttu jää "uksen suuhun" - niin hän jää oven suuhun eli ovelle.

vaikka vainen = vaikkakin

viihtäen = viihdyttäen - Joululaulussa "Tuikkikaa, oi joulun tähtöset" lauletaan "mieltä viihtäen kuin muinen lasna". Varsin vanhahtava runomuotoinen ilmaus on yksinkertaisemmin ilmaistuna: mieltä viihdyttäen kuin entisaikaan lapsena.

Weihnachten = joulu saksaksi

Weihnachtsmann = joulupukki saksaksi

Lähteet
*Urbaani sanakirja
*Tunturisuden joulusivut
*Nykysuomen sanakirja
*Yle: Joulu–suomi-sanakirja: miten vanhat ja kummalliset sanat kääntyvät nykykielelle?
*Maaseudun Tulevaisuus: Tiernapoikaperinne uusiksi: kasvojen mustaaminen jää historiaan, Murjaanien kuninkaasta tuli Maurien kuningas
*Liisa Nuutinen: Tähti se kulukeepi itäiseltä maalta, mänkki-sanan alkuperä, Helsingin Sanomat 14.12.1999
*Kotimaisten kielten keskus, Liisa Nuutinen: Tiernapojat, knihti, murjaani - Kirsti Aapala: aatto, himmeli, seimi
Koristekuvat pngtree-com.
Kuva alla Copyright mdjaff - www.freepik.com.