Höyrylaivoja Suomen vesillä

Kuvassa yllä vuonna 1905 rakennettu S/S Punkaharju, alkuperäisnimeltään S/S Osuuskunta. Aluksella on pituutta 22,5 metriä ja leveyttä 4,95 metriä. Siihen mahtuu 98 matkustajaa. Entiset nimet: Osuuskunta (1905-34), Kerttu (1934-67), Punkaharju ja Taimi III. Aikalaiskuvauksen mukaan "S/S Osuuskunta oli tyypillinen maalaisten laiva, kodikas ja sievä pursi, jota paikallisella ylpeydellä katsottiin. Se jaksoi kilpailla aikansa ja halusi myös ajoissa lopettaa." Suorittaa nykyisin tilausristeiljyjä, kotisatamanaan Savonlinna. - Kuva Copyright © Koothe - Creative Commons.



S/S Ville valmistui höyrylaivaksi vuonna 1896. Siihen vaihdettiin dieselmoottori vuonna 1968. Aluksella on pituutta 17,70 metriä ja leveyttä 3,95 metriä. Sen kotivedet ovat Saimaalla. - Kuva Copyright © Riku Kettunen - Creative Commons.




S/S Leppävirta Lappeenrannan satamassa. - Vuonna 1902 perustettu Leppävirran Höyrylaiva osakeyhtiö tilasi heti perustamisensa jälkeen nopeaan tahtiin kolme "Leppävirta" nimistä matkustajalaivaa. Nykyinen Leppävirta oli näistä keskimmäinen, valmistuen Paul Wahlin konepajalta 1904 ja saaden nimen Leppävirta II. "Se oli siro ja nopeakulkuinen alus, jossa oli useita salonkeja ja hyttejä" kuvaili A. I. Karttunen alusta Saimaan vesistön höyrylaivahistoriikissaan 1945. Oopperalaulaja Matti Salminen kiersi ystäviensa kanssa S/S Leppävirralla Saimaata kesällä 2009, kiertueen nimenä oli "Salminen Saimaalla". Ylempi kuva Copyright © Andrey Korchagin - Creative Commons. - Alempi kuva Copyright © Tvkosone - Creative Commons.



S/S Orivesi Mälkiän sulun kohdalla. Lue S/S Orivestä tarkemmin sivun alareunasta. - Kuvaaja Volker von Bonin, kuva Museovirasto.

Höyrylaiva S/S Wenno rakennettiin Savonlinnassa vuonna 1907 puutavaran kuljetuksia varten. - Siinä toimessa se oli vuoteen 1964 asti. Nykyisin Wenno on ainoa Saimaan tervahöyrylaivastosta säilynyt rautarunkoinen alus. Sillä on pituutta 30,80 metriä ja leveyttä 6,70 metriä. Compound-höyrykoneen teho on 96 ihv ja sen polttoaineena on puu. Wennon kotisatama on Puumala ja se tekee kesäisin huviristeilyjä. - Kuva Copyright © Riku Kettunen - Creative Commons.



Sisävesihöyrylaiva S/S Punkaharju Savonlinnan satamassa. - Kuva - Copyright © Periegetes - Creative Commons.



S/S Suur-Saimaa - kuvassa ravintolana Savonlinnan torin laidalla vuonna 2011. - Vuonna 1907 rakennetun matkustajahöyrylaiva S/S Suur-Saimaan nimi oli aluksi S/S Liperi. Sillä onkin ehtinyt olla pitkä lista nimiä: S/S Liperi (1907–1912), S/S Orivesi II (1912–1956), S/S Punkaharju (1956–1960), S/S Sinikolmio (1960–1968), S/S Imatra (1968–1979), S/S Valamo (1979), S/S Puijo (1979–1991), S/S Koli (1991–1994) ja S/S Kallavesi (1994–1997). Aluksella on pituutta 27,55 metriä ja leveyttä 6,5 metriä. - Kuva Copyright © SeppVei - Creative Commons.

Höyrylaiva ja samalla tarkastus- ja edustusalus S/S Saimaa rakennettiin Turussa vuonna 1893. - Aluksen alkuperäinen höyrykone kehittää yli kymmenen solmun matkavauhdin, millä vauhdilla polttopuita kuluu noin kuutiometri tunnissa. Saimaalla on pituutta 24,7 metriä ja leveyttä 5,4 metriä. Monet Suomen presidentit, kuten Urho Kekkonen, ovat olleet mukana Saimaan huviristeilyillä. S/S Saimaa on nykyään Väyläviraston edustuskäytössä. - Kuva Copyright © Riku Kettunen - Creative Commons.



S/S Savonlinna on aito, yhä koivuhaloilla kulkeva Saimaan höyrylaiva. - S/S Savonlinnassa on yhä mahdollisuus kokea vanhan ajan matkustajahöyrylaivojen tunnelma – konehuoneesta ruokailusalonkiin ja kipparin komentosiltaan. S/s Savonlinna on myös Savonlinnan kaupungin edustuslaiva, jonka tarjonnasta ovat nauttineet mm. useat valtionpäämiehet ja yritysjohtajat. S/S Savonlinna on rekisteröity 99 matkustajalle; ravintolapaikkoja pöytiin tarjoiltaessa 32, noutopöydästä 50. Aluksen pääkannella on keittiö, ruoka- ja naistensalonki sekä wc. Yläkannella on 12 kahden hengen hyttiä, tupakkasalonki, kapteenin hytti, ruorihytti, kaksi wc:tä ja suihkuhytti. Ruumassa on kokous-, koulutus- ja näyttelytila. - Kuva Copyright © Riku Kettunen - Creative Commons.



S/S Warkaus. Vuonna 1910 rakennettiin A. Ahlström Osakeyhtiön telakalla Varkaudessa teräksinen hinaaja, höyrylaiva S/S Warkaus. Se on nykyisin yksityisenä huvialuksena Saimaalla. Aluksen kotisatamaksi on vakiintunut Ristiina. Aluksella on pituutta 19,82 metriä ja leveyttä 4,48 metriä. - Kuva Copyright © Andrey Korchagin - Creative Commons.

Lähteet
Pohjois-Savon Wanhat Laiwat ry
Suomen Höyrypursiseura Ry
Tietosanakirja Spectrum, WSOY
Vipcruise info
Juhani Katajisto: Eilispäivän liikennettä - Kustantaja Laaksonen
Björn Landström: Laiva - Otava
Aimo Korkala: Lämmittäjänä höyryhinaajassa - Neirol-kustannus
Museo 24: Tervetuloa löytöretkelle Jämsän seudun historiaan
Lemmenniemi.fi: Visuvesi

Fyyri = höyrykattilan tulipesä.
Patavahti = koneenhoitaja ja lämmittäjä toimivat patavahteina ja pitivät huolen siitä, että laivan höyrykattila ei päässyt liikaa jäähtymään, tuli fyyrissä ei saanut sammua ja höyryn paine ei saanut liikaa laskea.
Tervahöyry = puurunkoinen höyrylotja, jonka ulkopinta oli suojattu tervalla.

Höyrylaivoja satamassa Savonlinnassa. - Kuvaaja Volker von Bonin, kuva Museovirasto.

S/S Mikkeli (ent. Leppävirta) Saimaan vesillä 1930-luvulla. S/S Mikkeli ajoi karille ja upposi 25.6.1970 Suur-Saimaan lomakylän edustalla Taipalsaarella. Onnettomuudessa hukkui yksi matkustaja. Kuukautta myöhemmin alus nostettiin ylös ja hinattiin kahden proomun välissä Laitaatsiltaan Savonlinnaan. Hinaajana oli Monni, proomut olivat Seija ja Onni. Tämän jälkeen S/S Mikkeli poistettiin liikenteestä ja myytiin. Se on myöhemmin toiminut mm. ravintolana Savonlinnassa. - Kuvaaja Aarne Pietinen, kuva Museovirasto.

Höyrylaiva s/s Mikkeli saapuu maihin Puumalassa. - Taustalla Puumalan Pistohiekan leirintäalueen uimaranta uimakoppeineen. Ajankohta noin 1969 - 1970. - Kuvaaja Volker von Bonin, kuva Museovirasto.

Olavinlinna ja Tena-teltta. Turisti on hetkeksi jäänyt höyrylaivasta Olavinlinnan lähikallioille nauttimaan Saimaan suloisesta suvesta ja pystyttänyt itselleen kauniin Tena-teltankin. - Vuosi 1967, kuvaaja U.A Saarinen, kuva Museovirasto.

S/S Kalle Tihveräinen rakennettiin vuonna 1916. Sen entiset nimet ovat Savo (1916-58) ja Puristaja IV (1958-67). Aluksella on pituutta 27 metriä ja leveyttä 5,06 metriä. S/S Kalle Tihveräinen on nykyisin huvikäytössä Saimaan vesillä. - Kuva Copyright © Andrey Korchagin - Creative Commons.

Iltapäivän ruuhkaa Saimaalla! - Sisävesihöyrylaivat Leppävirta I ja Leppävirta II ohittavat kuin keikutellen toisensa Leppävirran reitillä Saimaalla. - Kuva vuodelta 1936, kuvaaja Aarne Pietinen, kuva Museovirasto.

Naiset nuottaa vetämässä Saimaalla Savonlinnan lähistöllä. - Kun miehet seilasivat tervahöyryillään pitkin Saimaata, huolehtivat naiset kalastuksesta. - Kuva vuodelta 1936, kuvaaja Aarne Pietinen, kuva Museovirasto.

Saimaan Laivamatkojen sisävesihöyrylaiva S/S Orivesi I, reitillä Savonlinna - Joensuu, ihan 1930-luvun lopulla. - Orivesi I rakennettiin vuonna 1906. Sen kaikki nimet ovat S/S Punkaharju (1906–1912), S/S Orivesi I (1912–1968), M/S Orivesi I (1968–1976), M/S Orivesi (1976–1987). Laiva tuhoutui tulipalossa vuonna 1967 ja siihen asennettiin korjaustöiden myötä dieselmoottori. Siten se muuttui höyrylaivasta S/S moottorilaivaksi M/S. Aluksen pituus 26,59 metriä ja leveys 6,50 metriä. Alus on nykyisin Ruotsissa, hylkytavarana ja puoliksi uponneena. - Kuvaaja Aarne Pietinen, kuva Museovirasto.