Höyrylaivoja Suomen vesillä

Kuvassa yllä höyryhinaaja S/S Näsijärvi II, joka on rakennettu vuonna 1929 ja jonka kotipaikka on Tampere. Aluksen entinen nimi on Neptun II (1929-30). Sillä on pituutta 21 metriä ja leveyttä 5,10 metriä. S/S Näsijärvi II palvelee nykyisin matkailijoita risteilykäytössä Näsijärven aalloilla. - Kuva Copyright © Ilkka Jukarainen - Creative Commons.



Höyrylaiva Tarjanne on kuvassa vesillä 1970-luvun lopulla. - Alus rakennettiin vuonna 1908 Lehtoniemen konepajalla Joroisissa. Tarjanne on viimeinen pitkän linjan matkustajahöyrylaiva Suomessa. Se liikennöi kesäisin edelleen vuoropäivinä Tampereelta Näsijärven ja Muroleen kanavan kautta Ruovedelle ja Virroille. Aluksella on pituutta 29,45 metriä ja leveyttä 6,25 metriä. Matkustajapaikkoja on 115. - Kuvaaja Volker von Bonin, kuva Museovirasto.

Höyrylaiva Ansio rakennettiin vuonna 1889 "salonkilaiva"–tyyppiseksi matkustajalaivaksi. - Vuodesta 1907 alkaen se toimi hinaajana. Sen entisiä nimiä ovat Ruija (1889-90), Carolus (1890-1907), Salmi (1907-17) ja Kotvio (1917-44). - Kuva Copyright © Riku Kettunen - Creative Commons.



S/S Suomi on sisävesien matkustajahöyrylaiva, joka on liikennöinyt Päijänteellä vuodesta 1906. - Aluksella on pituutta 31,73 metriä ja leveyttä 6,7 metriä. Matkustajia mahtuu 199. S/S Suomen kotisatamana on nykyisin Jyväskylä, josta käsin se tekee järviristeilyjä.



Matkustajahöyrylaiva S/S Suomi Päijänteellä. - Kuvauksen ajankohta joskus 1930- tai 1940-luvulla. Kuva Museovirasto.

Höyrylaiva S/S Jyväskylä Vääksyn kanavassa Asikkalassa vuonna 1938. - Alus rakennettiin vuonna 1924. Sen pituus oli 28,04 metriä ja leveys 6,4 metriä. S/S Jyväskylään mahtui noin 200 matkustajaa. Alus ajoi reittiliikennettä vuosina 1924-1963 Jyväskylä-Päijänteen Laiva Oy:n käytössä. - Kuvaaja Aarne Pietinen, kuva Museovirasto.

Lähteet
Pohjois-Savon Wanhat Laiwat ry
Suomen Höyrypursiseura Ry
Tietosanakirja Spectrum, WSOY
Vipcruise info
Juhani Katajisto: Eilispäivän liikennettä - Kustantaja Laaksonen
Björn Landström: Laiva - Otava
Aimo Korkala: Lämmittäjänä höyryhinaajassa - Neirol-kustannus
Museo 24: Tervetuloa löytöretkelle Jämsän seudun historiaan
Lemmenniemi.fi: Visuvesi

M/S Intti - entinen S/S Intti. - S/S Intti rakennettiin vuonna 1902 sisävesien matkustajahöyrylaivaksi. Sillä on pituutta 20 metriä. S/S Intti liikennöi 1920- ja 1930-luvuilla Näsijärvellä Tampere-Teiskola-Terälahti linjaa kuljettaen matkustajia ja rahtitavaraa. Sittemmin laivaan on asennettu dieselmoottori ja siitä on tullut moottorilaivana M/S Intti. Nykyisin se harjoittaa kesäisin risteily- ja tilausliikennettä Näsijärvellä. - Kuva Copyright © Ilkka Jukarainen - Creative Commons.

Sisävesihöyrylaivan kapteeni tähystelemässä vuonna 1936. - Kuvaaja Aarne Pietinen, kuva Museovirasto.

Höyryhinaaja S/S Visuvesi. - Rakennettu Tampellan Konepajalla 1890. Rakennuttaja Neptun Oy. Aluksella on pituutta 20,75 metriä ja leveyttä 4,33 metriä. Aluksen alkuperäinen nimi oli Neptun II (1890 - 1916). Neptun Oy myi laivan metsähallitukselle vuonna 1916, jolloin se sai nimekseen Aure (1916 - 1926). Vuonna 1926 omistajavaihdosten myötä alus sai nimen Visuvesi. Nykyisin perinnelaiva, yksityiskäytössä Näsijärvellä. Visuvesi liikkuu Näsijärven maisemissa ainoana säilyneenä muistona 1800-luvun tamperelaisesta laivanrakennustaidosta. - Kuva Copyright © Ilkka Jukarainen - Creative Commons.

Sisävesihöyrylaiva Tehi tulossa Jämsän kirkonkylän laituriin. - Kuvaaja vuonna 1938 Aarne Pietinen, kuva Museovirasto.

Ylempi kuva, sisävesihöyrylaiva S/S Tehi alittaa Äijälänsalmen sillan Jyväskylässä. - Alempi kuva, S/S Tehi Heinolan kaupungin laiturissa. - Alus oli alkuperäiseltä nimeltään Jämsä ja se laskettiin vesille vuonna 1875. Rakennuttajana oli patruuna Severus Konkola. S/S Tehillä ennätti olla useita omistajia ja niiden myötä erilaisia vaiheita. Oli karille ajoja ja uppoaminenkin, jonka jälkeen alus nostettiin taas ylös. Aluksen rakenteita uudisteltiin useaankin otteeseen. Eräässä vaiheessa S/S Tehi oli Päijänteen nopein alus. S/S Tehi toimi erikoisessa tehtävässä vuosina 1935 - 1936, sillä se oli Päijänteellä uivana hotellina. Lopulta alus ajoi yhteen Rapu-nimisen hinaajan kanssa. Rapu ajoi S/S Tehin päälle niin, että se upposi. Alus nostettiin ylös, mutta koneet myytiin ja rungosta tehtiin proomu. - Kuvaaja vuonna 1936 Aarne Pietinen, kuvat Museovirasto.