Valkokankaan taikaa

Suomalaisen elokuvan miespuolisia filmitähtiä

Åke Lindman. - Kuvaaja Kari Rainer Pulkkinen vuonna 1974 Copyright © Museovirasto - Creative Commons. - Näyttelijä, elokuvaohjaaja sekä jalkapalloilija. Lindman näytteli kuutisen vuosikymmentä kestäneellä urallaan 79 elokuvassa ja televisiosarjassa. Lisäksi hän ohjasi kymmenen elokuvaa, neljä televisioelokuvaa ja kymmenen televisiosarjaa. 1950- ja 1960-luvulla Lindman näytteli monissa elokuvissa. Usein hänellä oli elokuvan konnan rooli. Tunnetuimman roolisuorituksensa Lindman teki Edvin Laineen Tuntemattoman sotilaan Lehtona vuonna 1955.



Lasse Pöysti. - Kuvaaja Kuvasiskot vuonna 1971 Copyright © Museovirasto - Creative Commons. - Näyttelijä, ohjaaja, teatterinjohtaja ja käsikirjoittaja. Hän näytteli sekä suomeksi että ruotsiksi. Elokuvista Lasse Pöysti muistetaan erityisesti Suomisen Ollina. Pöysti näytteli yli neljässäkymmenessä elokuvassa, minkä lisäksi hän ohjasi useita elokuvia. Hänen elokuviaan ovat mm. Kaikkien naisten monni (1952), Miljonäärimonni (1953), ...ja Helena soittaa (1951), Näkemiin Helena (1955), Putkinotko (1954), Syntipukki (1957), Asessorin naishuolet (1958), Ihmiselon ihanuus ja kurjuus (1988), Lapin kullan kimallus (1999) ja Thomas (2008).



Arvo Lehesmaa. - Kuvaaja Kuvasiskot vuonna 1961 Copyright © Museovirasto - Creative Commons. - Ansioitunut teatterinäyttelijä, joka esiintyi 1940-luvulta lähtien myös lukuisissa elokuvissa. Yli 80 elokuvaroolia tekevät hänestä yhden ahkerimmista suomalaisista näyttelijöistä. Hän esiintyi etupäässä Suomen Filmiteollisuuden tuottamissa elokuvissa. Hän oli muun muassa yksi Matti Kassilan, Ville Salmisen ja Edvin Laineen luottonäyttelijöistä, ja hän esitti niin koomisia kuin vakaviakin rooleja. Lehesmaa muistetaan mm. elokuvista Ryysyrannan Jooseppi (1955) ja Komisario Palmun erehdys (1960) sekä Aarne Tarkaksen 1960-luvun alun seurapiirikomedioista ja monista pikkurooleista Pekka Puupää -elokuvissa.



Aku Korhonen. - Kuvassa yllä vasemmalla. Kuvaaja Valokuvaamo Tenhovaara vuonna 1943 Copyright © Museovirasto - Creative Commons. - Näyttelijä, joka oli koomisista elokuvarooleistaan tunnettu kansansuosikki, mutta teki myös pitkän teatteriuran monipuolisena luonnenäyttelijänä. Hän työskenteli Suomen Kansallisteatterissa 33 vuotta ja esiintyi yli 70 elokuvassa. Korhonen oli vuosina 1936–1944 Suomen Filmiteollisuuden sopimusnäyttelijä. Hänet palkittiin elokuva-alan Jussi-patsaalla kolme kertaa, yhteensä neljästä sivuosasta.

Unto Salminen. - Kuvassa yllä oikealla. - Näyttelijä, joka työskenteli Suomen Kansallisteatterissa 20 vuotta ja tunnettiin muun muassa roolistaan Nummisuutarien Eskona. Myöhemmin hän esiintyi muun muassa Intimiteatterissa ja Radioteatterissa. Salminen oli myös tunnettu elokuvanäyttelijä aina äänielokuvakauden alusta 1950-luvulle asti.

Leif Wager. - Kuva Copyright © Public Domain. - Näyttelijä ja laulaja - aikansa suosituimpia miesnäyttelijöitä. Wagerin tunnetuin rooli oli miespääosa elokuvassa Katariina ja Munkkiniemen kreivi (1943, vastanäyttelijänä Regina Linnanheimo). Elokuvien lisäksi hän näytteli Svenska Teaternissa (1942–1975) ja Suomen Kansallisteatterissa (1975–1989) sekä levytti nelisenkymmentä laulua, joista tunnetuin on "Munkkiniemen kreivin" laulama "Romanssi" ("Sua vain yli kaiken mä rakastan").



Tauno Palo. - Kuvaaja Kuvasiskot vuonna 1969 Copyright © Museovirasto - Creative Commons. - Näyttelijä ja laulaja, jonka elokuvaura kesti 30 vuotta, vuoden 1931 Jääkärin morsiamen pääroolista Tulipunaiseen kyyhkyseen 1961. Väliin mahtui yli 60 elokuvatehtävää, muun muassa Vaimokkeen, Kulkurin valssin ja Rosvo-Roopen miespääosat. Yhdessä Ansa Ikosen kanssa Palo muodosti suositun valkokangasparin, joka teki yhdessä kaksitoista elokuvaa.



Uuno Laakso. - Kuvaaja Pietinen vuonna 1936 Copyright © Museovirasto - Creative Commons. - Näyttelijä, joka teki pitkän uran teatterissa ja noin viidessäkymmenessä elokuvassa. Hän näytteli Suomen Kansallisteatterissa vuosina 1930–1956 ja oli aikansa suosituimpia koomikkoja. Elokuvissa hän esitti yleensä koomisia hahmoja, kuten pääosat elokuvissa Tulitikkuja lainaamassa (1938) ja Särkelä itte (1947). Laakso palkittiin Pro Finlandia-mitalilla vuonna 1951.



Leo Jokela. - Kuva vuonna 1961 Copyright © Public domain. - Näyttelijä ja koomikko, joka muistetaan koomisten sivuroolien virtuoosimaisena esittäjänä. Hänen tunnetuimpiin rooleihinsa kuuluvat papukaija G. Pula-aho Spede Pasasen radio-ohjelmissa sekä etsivä Väinö Kokki Komisario Palmu -elokuvissa.



Martti Katajisto. - Kuva vuonna 1948 Copyright © Public domain. - Näyttelijä, joka on jäänyt suomalaisen elokuvan historiaan eritoten tukkipoika Nokian roolista Sillanpää-filmatisoinnissa Ihmiset suviyössä (1948). Uransa alussa hän keräsi mainetta teinityttöjen suosikkina, myöhemmin hän oli mukana useissa näyttämötaiteen klassikoissa. Elokuvan tähtitaivaalla Katajisto vakiinnutti asemansa vuonna 1949 valmistuneessa Prinsessa Ruususessa prinssi Florestanina. Toisaalta tämän roolin myötä hän katsoi leimautuneensa liiaksi kauniiden kiiltokuvapoikien rooleihin.

Veli-Matti Kaitala, taiteilijanimeltään Veli-Matti. Juliste vuodelta 1947, Copyright © Suomen Filmiteollisuus SF Oy. - Lapsitähti ja yksi Suomen tunnetuimpia sekä käytetyimpiä lapsinäyttelijöitä 1940-luvulla. Parhaiten hänet muistettaneen nimiroolista seikkailukomediassa Pikku-Matti maailmalla (1947). Veli-Matin elokuvia ovat Nokea ja kultaa (1945), Kirkastuva sävel (1946), Pikku-Matti maailmalla (1947), Laitakaupungin laulu (1948), Onnen-Pekka (1948), Aaltoska orkaniseeraa (1949), Tuntematon sotilas (1955).



Uljas Kandolin. - Kuvaaja Helge Heinonen vuonna 1971 Copyright © Museovirasto - Creative Commons. - Näyttelijä, joka teki pitkän uran kotimaisen elokuvan parissa, hänen ensimmäinen roolinsa oli vuonna 1946 valmistuneessa Ilmari Unhon ohjaamassa elokuvassa Minä elän. Viimeisessä elokuvaroolissaan hän esitti Topi Taavitsaista Matti Kassilan ohjaamassa Nataliassa vuodelta 1979. Hän kuoli seuraavana vuonna. Kandolin esiintyi pitkään Helsingin kaupunginteatterissa, jossa hänen menestynein roolinsa oli pääosa, maitomies Tevje, musikaalissa Viulunsoittaja katolla (1965). Tästä esityksestä peräisin olleita kuvia käytettiin muun muassa esityksen pohjana olleen Šolom Aleichemin kirjan Tevje, maitomies uuden suomennoksen kuvituksena.

Usein Kandolinilla oli konnan rooli, kuten esimerkiksi elokuvissa Ei ruumiita makuuhuoneeseen ja Isaskar Keturin ihmeelliset seikkailut, mutta Kandolin esitti myös ylikonstaapeli Salomon Koukkua kolmessa Tarkaksen elokuvassa: Paksunahka (1958), Opettajatar seikkailee (1960) ja Oksat pois... (1961). Vuonna 1954 Kandolin sai parhaan miessivuosan Jussin elokuvasta Kovanaama.



Jalmari Rinne. - Kuva Copyright © Museovirasto - Creative Commons. - Näyttelijä ja teatterineuvos, joka loi pitkän uran sekä valkokankaalla että teatterissa. Rinteen ensimmäinen valkokangasrooli oli vuonna 1921 mykkäelokuvassa Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa. Hänen varsinainen elokuvauransa kuitenkin alkoi vasta 1930-luvulla odotetusti sankarirooleista elokuvissa Ne 45000 (1933) ja Siltalan pehtoori (1934). Myös Kaikki rakastavat -elokuvan toinen miespääosa oli merkittävä sankarirooli, vaikka juuri tämä elokuva nosti Rinteen tulevan puolison Ansa Ikosen filmitähdeksi. Uusien ja nuorempien sankareiden, kuten Tauno Palo, Unto Salminen, Kullervo Kalske, Eino Kaipainen ja pikkuveli Joel Rinne, noustessa esiin sai Jalmari Rinne tyytyä sivurooleihin. Vuonna 1937 valmistuneessa Kurittomassa sukupolvessa hän toimi myös apulaisohjaajana. Toisen maailmansodan varjossa hän oli mukana eräissä isänmaallisissa elokuvissa, kuten Helmikuun manifesti ja Oi, kallis Suomenmaa. Sodan aikana Rinne oli käytetty näyttelijä. Hänen roolityönsä olivat tyypillisesti niin sanottuja yhteiskunnan tukipylväitä lainkäytön, opetusalan tai kirkollisen vallan tiimoilta. Rinne, joka oli pitkä ja näyttävä mies, pääsi erityisen hyvin oikeuksiinsa sotilaan rooleissa. Rinne oli mukana myös klassikoiksi nousseissa elokuvissa Kulkurin valssi, Katariina ja Munkkiniemen kreivi, Katupeilin takana ja Morsiusseppele. Epookkikomediassa Katarina kaunis leski hänellä oli mainio rooli honottavana dosenttina.



Joel Rinne. - Kuva Copyright © Elonet. - Näyttelijä, joka oli kiinnitettynä Suomen Kansallisteatteriin 1928–1972. Hänen taiteellinen alansa ulottui antiikin murhenäytelmien sankareista koomisiin tyyppirooleihin. Puhenäyttämön ohella Rinne näytteli elokuvissa ja radiossa. Erityisen hyvin hänet tunnetaan roolistaan komisario Palmuna. Rinne sai akateemikon arvonimen vuonna 1972.

Miespuolisia suomalaisen elokuvan filmitähtiä ovat myös Olavi Ahonen, Kaarlo Angerkoski, Matti Aro, Joel Asikainen, Matti Aulos, Vilho Auvinen, Vili Auvinen, Thure Bahne, Eemeli, Juha Eirto, Eero Eloranta, Ossi Elstelä, Toppo Elonperä, Vesa Enne, Kyösti Erämaa, Stig Fransman, Sasu Haapanen, Hannes Hako, Hannu Halonen, Sakari Halonen, Kaarlo Halttunen, Kalevi Hartti, Heikki Heino, Reino Helismaa, Väinö Hellén, Helge Herala, Gunnar Hiilloskorpi, Jarno Hiilloskorpi, Kaarlo Hiltunen, Paavo Honkamäki, Paavo Hukkinen, Hugo Hytönen, Mauno Hyvönen, Ekke Hämäläinen, Tapio Hämäläinen, Hannes Häyrinen, Jorma Ikävalko, Wilho Ilmari, Pentti Irjala, Mauri Jaakkola, Armas Jokio, Ensio Jouko, Ture Junttu, Eino Jurkka, Jussi Jurkka, Sakari Jurkka, Kaarlo Juurela, Paavo Jännes, Yrjö Järvinen, Iivari Kainulainen, Martti Kainulainen, Eino Kaipainen, Edvin Kajanne, Ismo Kallio, Kullervo Kalske, Usko Kantola, Kunto Karapää, Santeri Karilo, Kaarlo Kartio, Turo Kartto, Einari Ketola, Rauno Ketonen, Eero Kilpi, Heikki Kinnunen, Kosti Klemelä, Kauko Kokkonen, Seppo Kolehmainen, Keijo Komppa, Jaakko Korhonen, Ossi Korhonen, Birger Kortman, Juhani Kumpulainen, Mauno Kuusisto, Arvo Kuusla, Kaarlo Kytö, Aku Käyhkö, Kauko Käyhkö, Kyösti Käyhkö, Artturi Laakso, Uuno Laakso, Rolf Labbart, Toivo Lahti, Aarne Laine, Ari Laine, Edvin Laine, Nestori Lampi, Lennart Lauramaa, Kauko Laurikainen, Matti Lehtelä, Topo Leistelä, Heimo Lepistö, Eero Leväluoma, Leevi Linko, Veikko Linna, Oiva Luhtala, Leo Lähteenmäki, Uolevi Lönnberg, Tauno Majuri, Georg Malmstén, Esko Mannermaa, Tarmo Manni, William Markus, Leo Mikander, Uuno Montonen, Toivo Mäkelä, Risto Mäkelä, Taito (Taisto) Mäkelä, Masa Niemi, Mikko Niskanen, Kalervo Nissilä, Jyrki Nousiainen, Otto Noro, Jorma Nortimo, Tapio Nurkka, Matti Oravisto, Heikki Packalen, Esa Pakarinen, Martti Palo, Pertti Palo, Jalmari Parikka, Pertti Pasanen, Aku Peltonen, Paavo Pentikäinen, Rafael Pihlaja, Ale Porkka, Teuvo Puro, Helge Ranin, Matti Ranin, Tapio Rautavaara, Olavi Reimas, Sven Relander, Tommi Rinne, Leo Riuttu, Eero Roine, Martti Romppanen, Kalle (Kaarlo) Rouni, Vilho Ruuskanen, Pentti Saares, Olavi Saarinen, Esa Saario, Kaarlo Saarnio, Oiva Sala, Holger Salin, Esko Salminen, Simo Salminen, Ville Salminen, Ville-Veikko Salminen, Leo Sarri, Heikki Savolainen, Martti Seilo, Severi Seppänen, Pentti Siimes, Vilho Siivola, Harri Sinijärvi, Veikko Sinisalo, Pehr-Olof Sirén, Jussi Snellman, Anton Soini, Urho Somersalmi, Veikko Sorsakivi, Arttu Suuntala, Tauno Söder, Aatu Talanne, Matti Tamminen, Oskar (Oscar) Tengström, Evald Terho, Henry Theel, Arvi Tuomi, Rauli Tuomi, Valter Tuomi, Yrjö Tuominen, Oke Tuuri, Erkki Uotila, Veikko Uusimäki, Reino Valkama, Alpo Vammelvuo, Hannes Veivo, Urho Westman, Esko Vettenranta (Wettenranta), Kalle Viherpuu, Uno Wikström, Pentti Viljanen, Erkki Viljos, Kaarlo Wilska, Olavi Virta, Kauko Vuorensola, Vihtori Välimäki ja Heikki Välisalmi.

Tauno Palo. - Kuvaaja Kuvasiskot vuonna 1963 Copyright © Museovirasto - Creative Commons.

Lähteet
Esittelytekstit Wikipedia
Elonet
Tiedon portaat, WSOY