Kuva yllä - kreikkalaiset kehittivät matematiikkaa ja sen osa-aluetta geometriaa ja heidän myötään matematiikka muuttui omaksi tieteenalakseen.



Tarkkasilmäinen ei voi olla huomaamatta, että kauniiden neitosten takana on betoniseinää. Roomalaisten kehittämä betoni aloitti uuden aikakauden rakentamisen historiassa.

Antiikin keksijöitä, keksintöjä ja kehitystä - Rooma

Akvedukti - vesijohtojärjestelmä. Ensimmäisiä akvedukteja oli jo egyptiläisillä, mutta roomalaisten akveduktit ovat kuuluisimpia.

Apollodoros Damaskolainen - roomalaisten palveluksessa 100-luvulla toiminut syyrialainen arkkitehti ja insinööri, "Trajanin arkkitehti", joka kaiken muun ohessa kehitti "Apollodoroksen liekinheittimen". Hän kehitti sellaisen heittokoneen, jonka avulla saatiin palavaa materiaalia, kuten hiilipölyä käyttämällä, linnakkeen taikka kaupungin kivimuurin pintaan tuli. Tuli kuumensi kiven ja kun pintaan sitten roiskittiin etikkaa tai virtsaa, kiveen syntyi halkeamia, joista muuri saatiin murretuksi, jollei se ollut hirveän paksu. Kuulostaa hankalalta, mutta menetelmää käytettiin menestyksellä vielä tuhatkin vuotta myöhemmin.

Areometri eli hydrometri - mittalaite, jota käytetään nesteiden ominaispainon määrittämiseen. Areometrin mainitsi kirjeessään piispa Synesius (373 - 414).

Arkkitehtuuri ja rakentaminen - rakennukset, amfiteatterit, kylpylät eli termit, viemäröinti, tiet, sillat, padot, riemukaaret, holvikaaret ja kupolit, sekä rakennusmateriaalit kuten betoni ja taottu naula. Rakennettiin yhä paremmin ja kestävämmin.

Betoni - mullisti rakentamistavan. Betoni oli valtavan tärkeä keksintö, sillä sen lujuus on hirvittävän suuri, sitä voidaan muotoilla vapaasti ja se on kestävä materiaali.

Helmitaulu - ensimmäinen laskin, joka mahdollisti nopeampia laskutoimituksia.

Juliaaninen kalenteri - kuukausien nimet ovat peräisin Rooman mytologiasta.

Kaivokset - roomalaiset kehittivät kaivostyöskentelyn menetelmiä. Yksi heidän tekniikoistaan oli se, että mahdollisten mineraaliesiintymien päällä oleva maa-aines huuhdottiin vedellä pois.

Katuruoka ja pikaruoka - osa antiikin roomalaisten elämää ja vapaa-aikaa. He napostelivat suolattuja herneitä katsellessaan gladiaattoreiden otteluita amfiteatteri Colosseumilla ja söivät makkaraa kylpyläkäynnin jälkeen.

Keisarileikkaus - tässä lapsi syntyy kirurgisten toimenpiteiden avulla. Keisarileikkauksen alkujuuret eivät ole selvillä, mutta toimenpide yhdistetään Roomaan ja Julius Caesariin, joka on mahdollisesti syntynyt keisarileikkauksella.

Kerrostalot.

Kilometripylväät - teiden varsilla näyttämässä kulkijoille etäisyyksiä.

Kirjansidonta - roomalaiset sitoivat arkit ja rullat yhteen ja aikaansaivat ensimmäisen, sidotun kirjan. Uutta menetelmää hyödynsivät ensimmäisten joukossa kristityt, valmistamalla sidottuja raamattuja.

Kovatina - muovattava metalliseos, jossa on yleensä 85 - 99 % tinaa ja loput kuparia, antimonia, vismuttia ja nykyään harvemmin lyijyä. Myös hopeaa saatetaan käyttää seoksessa.

Lait - Roomassa laaditut lait heijastuvat vielä nykypäivän lakeihinkin monissa Euroopan maissa. Roomalainen käsitys laista ja oikeudesta on myös meidän lainsäädäntömme perusta. Tähän kuuluu se, että ketään ei tuomita ennen hänen kuulemistaan, samasta rikoksesta ei voi tuomita kahta kertaa, eikä syyllinen voi puolustautua sillä tekosyyllä, ettei hän tiennyt tekoaan rikolliseksi.

Lasi - Syyriasta tulleen lasinpuhalluksen kehittämistä ja lasi-ikkunoita 300-luvulla.

Lattialämmitys - lattian alla poltetut puut tuottivat lämpöä.

Lääketiede - tietämyksen lisääntymistä, kirurgisia välineitä, joista eräät käytössä 1900-luvulle saakka.

Metallilukko - paljon parempi, kuin edeltäjä puulukko.



Antiikin Roomassa naisiakin arvostettiin.

Naisten tasa-arvo - sukupuolten tasa-arvo ei ole puhtaasti 1900-luvun keksintö, vaikka joskus näin kuvitellaan. Jo antiikin Roomassa naisella oli verrattain suuri itsenäinen asema.

Nostokurki - raskaiden taakkojen nostoon ja siirtelyyn sekä satamissa että rakennuksilla. Monet tekniset laitteet periytyivät osaksi kreikkalaisilta ja etruskeilta, roomalaiset kehittivät niitä edelleen.

Rautahammas - kallossa ajalta noin 100 jaa. oli rautainen tekohammas, joka oli ihan ilmeisesti muotoiltu hampaan mukaan ja lyöty paikoilleen luuhun vasaralla kuin naula. Tällainen menetelmä osoittaa hyvin sitä, kuinka karkean brutaalia lääketiede ja hammastiede on noina aikoina ollut. Rauta ei sitä paitsi ole parasta materiaalia tekohampaaksi.

Roomalaiset numerot - etruskien numeroista muokattu numerojärjestelmä.

Sadonkorjuulaitteet - elonkorjuukone.

Sementti - seos, tärkein osa betonin valmistuksessa. Roomalaiset valmistivat sementin kalkkikivestä ja vulkaanisesta kivestä sekä tuhkasta.

Sotalaitteet - sotatekniikassa monenlaisia välineitä, kuten heittokoneita.

Termi - kylpylä.

Uutislehti - roomalaiset julkaisivat ensimmäistä uutislehteä, "Acta diurnal", joka on suomeksi Päivän tapahtumia. Aikavälillä 59 eaa. - 222 jaa.

Vesiurut.



Viinin valmistuksessa tärkeä vaihe on se, kuinka rypäleistä saadaan puristetuksi mehut. Roomalaiset kehittivät puristimen, joka on kuin tynnyri, jonka toisesta päästä voidaan painaa alaspäin levyä, joka puristaa mehut ulos.

Viini- ja öljypuristimet.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © verkeorg

Digitaalisia tietokoneita kreikkalaiset eivät vielä kyenneet valmistamaan, niihin meni aikaa parituhatta vuotta, mutta eräänlaisen analogisen tietokoneen he jo rakensivat. Lue alta.

Balettikin heijastelee antiikin ihanteita. Baletti ei kehittynyt vielä antiikin aikana, mutta sen alkujuuret ovat kuitenkin Italiassa ja renessanssiajassa, jolloin juuri taiteeseen haettiin innoitusta antiikin taideihanteista.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright IN Photography: VAM © KCBalletMedia

Vesiputouksessakin vesi valuu kuin suihkussa. Kreikkalaiset tarvitsivat suihkun keksimiseen kaksi asiaa: putkistosta tulevan veden ja sellaisen huomion, että valuva ja vaihtuva vesi puhdistaa parhaiten. Ehkä sitten suihkun keksimiseen ei enää tarvittukaan varsinaista neroutta.

Antiikin keksijöitä, keksintöjä ja kehitystä - Kreikka

Analoginen tietokone - Antikytheran kone on antiikin kreikkalainen mekaaninen tähtitieteellinen laskulaite, ja se mainitaan ensimmäisenä analogisena tietokoneena. Se on valmistettu 100-luvulla eaa.

Ankkuri - aluksi kivinen, laivan ankkurointiin.

Aristoteles (384 - 322 eaa.) - Antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies - logiikan isä. Hänen ideoihinsa kuului se, että Maa on pallomainen ja siis pyöreä. Aristoteles luokitteli eläimiä ja häntä pidetään eläintieteen isänä. Hän oli länsimaisen tieteen ensimmäinen biologi.

Arkhimedes (287 - 212 eaa.) - Kreikkalainen, antiikin huomattavin tiedemies Arkhimedes tunnetaan nosteen lainalaisuutta koskevasta laistaan, jonka mukaan nesteeseen upotettu kappale syrjäyttää omaa tilavuuttaan vastaavan vesimäärän. Sen lisäksi hän teki lukuisia keksintöjä matematiikan ja siinä geometrian, sekä fysiikan alueella. Hän loi hydrostatiikan perusteet. Hän laati järjestelmällisen selityksen painopisteen määrittelystä.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Photography by Brett Pruitt & East Market Studios Copyright Kansas City Ballet © KCBalletMedia

Arkhimedes selvitteli tieteellisesti painopistettä. Ihmiskehollakin on painopiste eli se piste, johon kehon painon ajatellaan keskittyneen. Eri asennoissa tämän painopisteen sijainti vaihtelee. Esimerkiksi urheilijoille, voimistelijoille ja akrobaateille on tärkeää tiedostaa se, missä on kehon painopiste - sekä suorituksen että tasapainon vuoksi. Myös esimerkiksi useinkin vakavasti vammautuneita potilaita kuljetettaessa heitä on siirreltävä niin, että väärään kohtaan sijoittuva kehon painopiste ei aiheuta lisää vahinkoja.

Arkhimedes keksi myös lukuisia mekaanisia laitteita, kuten Arkhimedeen ruuvin, jolla voidaan nostaa vettä. Kyseistä keksintöä hyödynnetään vielä nykypäivänäkin, muun muassa leikkuupuimureissa, öljynporauksessa ja kasteluveden nostamisessa kehitysmaissa. Arkhimedes keksi myös sotakoneita, kuten polttopeilin.

Arkhimedeen keksintöjä ovat lisäksi muun muassa paikkanumerojärjestelmä, geometrisen sarjan käyttö sekä ympyrän kehän ja halkaisijan suhde eli pii. Arkhimedeen luvuksi kutsuttu määritelmä, pii, on kaikille tuttu matematiikan tunneilta.

Astrolabi - tämän tähtitaivaan tarkkailuun suunnitellun laitteen saattoivat keksiä arabitkin. Kreikkalaiset käyttivät astrolabia jo 200 eaa. Kunnia laitteen kehittämisestä voi myös kuulua Hypatia Aleksandrialaiselle (355 - 415), joka oli kreikkalainen uusplatonilainen filosofi, matemaatikko ja opettaja.

Ballisto ja katapultti - noin 400 eaa. Näillä voitiin ampua lähes metrin mittaisia nuolia niin, että ne vielä 400 metrin päässä läpäisivät 3 cm paksuisen suojuksen.

Demokratia - kansanvalta, jossa kansalaiset hallitsevat itse itseään. Kreikkalaiset ja roomalaiset harjoittivat tietynlaista demokratiaa. Sana demokratia esiintyy ensimmäisen kerran 400-luvulla eaa. Varsinainen demokratian kehitys alkoi keskiajan taittuessa renessanssiksi.

Dioptra - Heron Aleksandrialainen (noin 10 - 70) kehitti tämän suorakulman mittalaitteen.

Eukleides (n. 300 - n. 200 eaa.) - merkittävä matemaatikko. Kun Egyptin kuningas Ptolemaios I kysyi Eukleideelta, että miten hän voisi helposti oppia tieteitä, niin Eukleides vastasi: "Geometriaan ei ole olemassa mitään kuninkaan tietä".

Filosofia - Aristoteleen mukaan ensimmäinen filosofiksi itseään kutsunut ajattelija oli Thales Miletolainen (n. 625 - 545 eaa).

Geometria - Pythagoraan (582 - 500 eaa.) koulukunta kehitti geometrian perusteet.

Hammasrattaat - ei keksitty, mutta kehitettiin erilaisiin tarkoituksiin.

Heron Aleksandrialainen (n. 10 - 70) - antiikin kreikkalainen keksijä, mekaanikko ja matemaatikko. Hänen keksintöjään ovat eolipiili (höyryturbiini) - pyulkos (suom. mädänimijä), alipaineeseen perustuva alkeellinen injektioruisku - automaattiteatterit, jotka mutkikkailla naru- ja ratasmekanismeilla ohjelmoituna pystyivät esittämään hyvinkin monivaiheisia esityksiä automaattisesti - erilaiset temppeleissä käytetyt mekaaniset laitteet kuten itsestään avautuvat ovet, trumpetteja soittavat enkelipatsaat, suihkulähteellä livertävät linnut - kolikkoautomaatti - pyhän veden annostelija temppelissä - öljylampun automaattinen sydänlangan syötin - käsikäyttöinen katapultti ja sarjatulta ampuva ase (ei toteutettu) - matematiikan alalla Heronin kaava ja Heronin kolmiot - Iteratiivinen algoritmi neliöjuurten laskemiseksi.

Herätyskello - määräaikainen ylösnousu. Äänen saivat aikaan esim. metalliastiaan tippuvat kivet.

Hippokrates (460 - 377 eaa.) - antiikin kreikkalainen lääkäri, länsimaisen lääketieteen isä. Hippokrateen laatimiksi mainituissa lukuisissa kirjoituksissa painotetaan täsmällisen havainnoinnin tärkeyttä ja sairauksia koskevan taikauskoisuuden hylkäämistä. "Hippokrateen valassa" on ilmaistu lääkärin etiikan olennaisin sisältö.

Höyrykone - Heron Aleksandrialainen (noin 10 - 70) kehitti ensimmäisiä höyrykoneita. Itse asiassa hän kehitti höyryn pyörittämän pallon, jota käytti leikkikaluna. Tällä alkeellisella höyrykoneella oli nimenä eolipiili. Höyry purkautui pallon sivuilla olevista suuttimista, jolloin pallo alkoi pyöriä. Ensimmäinen todellinen höyrykone rakennettiin vasta 1600-luvulla.

Kartta - kartanpiirustus, kartografia. Matkamittarin keksiminen auttoi suuresti kartanpiirtäjiä, kun etäisyyksiä saatiin mitatuksi.

Kaupunkisuunnittelu - Miletus on ensimmäisiä maailman kaupunkeja, joka on suunniteltu ruutumaiseksi, 400-luvulla eaa.

Keksintö - kreikkalaiset olivat innovatiivisia ja he oikeastaan keksivät koko käsitteen keksintö. Ensimmäisen kerran termiä keksintö (kreik. kainotomia) käytti kirjallisesti vuonna 422 eaa. antiikin kreikkalainen komediakirjailija Aristofanes (450 - 385 eaa.).

Kellotorni - ajankulun seurannan avuksi kansalaisille.

Keskuslämmitys - lämmitysjärjestelmä.

Kierreportaat - varhaisimmat temppelissä Sisiliassa ajalta n. 480 - 470 eaa.

Kirjaston järjestäminen - kirjojen aakkostaminen oli tärkeä keksintö. Indeksointimenetelmän alullepano.

Kolikko - kolikonpainanta, rahaliikenteeseen. Kreikkalaiset eivät keksineet kolikkoa, mutta kehittivät sitä maksuvälineenä.

Kolmimastoinen alus - näistä tiedetään ajalta 240 eaa. "Syracusia", joka 110 metrin pituisena oli ehkä antiikin suurin rahtialus.

Kottikärryt - nerokas yhden ihmisen käyttöön suunniteltu väline, jolla voi kuljettaa yllättävän raskaita taakkoja helposti. Kottikärryt voi tuntua jotenkin yksinkertaiselta asialta, mutta keksintö on yksi ihmiskunnan tärkeitä keksintöjä. Siitä kertoo sekin, että käytämme tänäkin päivänä kottikärryjä.

Kuvanveisto - antiikin kuvanveistotaiteella on ollut suunnaton jälkivaikutus länsimaisessa taiteessa. Kreikan taiteen klassisen kauden veistoksia on myöhemmin pidetty täydellisyyden ja kauneuden esikuvina. Useimmat nimellä tunnettujen mestarien alkuperäisveistokset ovat kadonneet, mutta osa niistä tunnetaan roomalaisaikaisista jäljennöksistä. Roomalaiset keräsivät taideaarteita valloittamiltaan seuduilta ja toivat kreikkalaisia taiteilijoita Roomaan.

Lavuaari - pesuallas.

"Liekinheitin" eli tulenheitin - "Sota on kaiken isä", ajattelivat kreikkalaiset ja olivat mestareita kehittämään erilaisia sotavälineitä. He käyttivät kaikkien aikojen ensimmäistä "liekinheitintä" peloponnesolaissodassa (431 - 404 eaa.) Liekkejä tämä laite ei paineella kuitenkaan vielä puhaltanut, vaan se syyti erilaista palavaa materiaalia, hiiltä, tulikiveä ja pikeä puisille linnoituksille. Sitä voisi siten kutsua tulenheittimeksi, jollei hiilenheittimeksi.

Lääketiede - lääketieteen perusteet kehitti Galenos (130 - 210).



Kreikkalaiset keksivät ja rakensivat ensimmäiset majakat. Niiden valaistuksesta huolehtivat öljylamput, jollei peräti joskus soihdut tai kynttilätkin - joka tapauksessa valo ei voinut näkyä kovinkaan kauas. Paitsi, jos majakka oli hyvin korkea. Egyptissä, Aleksandrian sataman edessä sijainnut Faroksen majakka on ollut ihan oma lukunsa ajan majakoiden joukossa. Majakan korkeus oli 135 metriä ja se oli yksi maailman seitsemästä ihmeestä. Se rakennettiin noin 297 - 283 eaa.

Majakka - merenkulun avuksi.

Matkamittari eli odometri - ensimmäisen kirjallisen merkinnän matkamittarista on tehnyt Vitruvius 27 eaa. Laitteen keksi ja kehitti Arkhimedes, tai Heron Aleksandrialainen (10 - 70). Hevosvaljakon pyörään asetettu matkamittari oli myös hyvin tärkeä kartanpiirtämisen pioneereille, sillä sen avulla saatettiin alkaa tekemään tarkempia karttoja.

Nosturi - taakkojen siirtelyyn.

Olympialaiset - ensimmäiset tunnetut olivat 776 eaa. Olympialaisia on kuitenkin voitu järjestää jo huomattavastikin aikaisemmin, mutta siitä ei ole tietoa.

Paloletku - keksijänä Heron hieman ennen ajanlaskun alkua.

Platon (427 - 347 eaa.) - yksi antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista. Hän oli Sokrateen kuuluisin oppilas ja Aristoteleen opettaja.

Purjeet - purjelaivassa opittiin purjeistamaan alus kölin suunnassa, pienissä aluksissa Egeanmerellä noin 200 - 100 eaa.

"Rautatie" - Diolkos oli antiikin ajalla rakennettu kivetty tie, jota pitkin rahti ja kevyemmät alukset pystyttiin kuljettamaan Korintin kannaksen halki. Siirtäminen lienee tapahtunut pyörien päällä. Tätä voidaan pitää eräänlaisena alkeellisena, rautatien edeltäjänä.

Sokrates (470 - 399 eaa.) - länsimaisen filosofian isä.

Suihku - peseytymiseen. Neljännellä vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua on kuvattu maljakon kylkeen suihkussa oleva nainen.

Suihkulähde - keksijänä Heron Aleksandrialainen (noin 10 - 70).

Sulku - kuningas Ptolemaios II:n (283 - 246 eaa.) aikana tuon ajan Suezin kanavaan rakennettiin ensimmäinen sulku.

Taide - antiikin Kreikan taiteella on ollut ratkaiseva merkitys Euroopan taiteen kehitykselle.

Thales Miletoslainen (636 - 546 eaa.) - antiikin kreikkalainen esisokraattinen filosofi, matemaatikko, tähtitieteilijä ja kosmologi. Ensimmäinen tieteilijä ja luonnonfilosofi. Geometrian luoja.

Teatteri - teatteritaide.

Theofrastos (n. 371 - 287 eaa.) - filosofi, Aristoteleen oppilas. Kasvitieteen isä.

Tunneliakvedukti - vesijohtojärjestelmä. Ensimmäisiä akvedukteja oli jo egyptiläisillä, ja roomalaisten akveduktit ovat kuuluisimpia, mutta niitä oli myös jo kreikkalaisilla. Samoksen tyranni Polykrates (- kuoli 522 eaa.) rakensi Eupalinoksen tunnelin, jota pitkin kaupunkiin saatiin vettä. Tämän tunneliakveduktin pituus on noin 1 036 metriä ja koko siihen liittyvän akveduktin pituus noin 3 000 metriä. Tämä tunneli oli maailmanhistorian ensimmäinen tunneli, jota kaivettiin molemmista päistä pelkästään geometristen laskelmien avulla. Tunnelia pidetään yhtenä antiikin maailman suurimmista arkkitehtoonisista saavutuksista.

Työntömitta eli työntötulkki - varhaisin löydetty ajalta 500 eaa.

Vesimylly - vesimyllyn rakensi Filon Bysanttilainen (n. 200 eaa). Vesimyllyjä käytetään erilaisissa tehtävissä edelleen ympäri maailmaa.

Vinssi - vinssin kehitys liittyy nostolaitteisiin ja nosturiin. Ensimmäisen kirjallisen maininnan vinssistä on tehnyt antiikin kreikkalainen historiankirjoittaja Herodotos (485 - 420 eaa.) kirjoituksissaan persialaissodista.

Vipu - vipuvoimaa aina tarvitaan ja siihen työvälineeksi sopii vipu. Arkhimedes kuvaili ensi kerran vivun 260 eaa.

Lähteet

*BBC News: Tooth and nail dentures
*Tiede ja tekniikka: Antiikin Roomassa naiset olivat niin tasa-arvoisia, että samaa saatiin odotella 1900-luvulle asti
*HS: Antiikin roomalaiset keksivät katuruuan - lounaalla myös viiniä, uhkapeliä ja prostituoituja
*Savon Sanomat: Nämä keksinnöt ovat vaikuttaneet merkittävästi rakentamiseen
*Peda.net: Roomalaisten keksinnöt pyörittivät maailmaa
*Maija-Leena Kallela, Erkki Palmén, Juhani Sarsila: He tekivät Rooman - Jyväskylän Yliopistopaino 2011
*Sami Koski, Mika Rissanen, Juha Tahvanainen: Antiikin urheilu - Olympian kentiltä Rooman areenoille - Atena
*Alexander S. Murray: Who's who in Mythology
*Olli Seppälä: Maan ja taivaan enkelit - Kirjapaja
*Alf Henrikson: Antiikin tarinoita I ja II - WSOY
*Maarit Kaimio: Antiikin myytit ja uskonnot - Otava
*Kulttuuri antiikin maailmassa - Kustannusosakeyhtiö Teos 2009
*Paavo Castrén: Uusi antiikin historia - Otava
*Nathaniel Harris: Antiikin Kreikka - Gummerus
*Taiteen Pikkujättiläinen - WSOY
*Ted Andrews: Elä maagisesti - Keijut, luonnonhenget ja taruolennot - Delfiini Kirjat
*Spectrum
*Wikipedia: Suomalaiset nimet, sekä syntymä- ja kuolinajat
*Rolf C. Wirtz: Taide & Arkkitehtuuri - Firenze - Könemann
*Esa Saarinen: Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin - WSOY
*Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja - WSOY
*Arto Kivimäki & Pekka Tuomisto: Rooman keisarit - Karisto
*Marianne Ojanaho - Keisari Nero - Tyranni ja taiteilija - Atena
*Philipp Vandenberg: Nero - WSOY

Leijakin on osa ilmailun historiaa

Leija on ensimmäinen lentolaite ihmiskunnan ilmailun historiassa. Leijaa eivät keksineet kreikkalaiset tai roomalaiset, vaan sen tekivät kiinalaiset 400-luvulla eaa.

Antiikin lentäjä Ikaros

Lennettiin antiikin Kreikassakin ja sitähän harjoitti tunnetuin seurauksin Ikaros. Hänenkin lentoaan varten tarvittiin nerokas keksijä, joka oli Daidalos. Ikaros ja Daidalos